Page 55 - Kiinteistö & Energia 8/2021
P. 55

Lentoaseman energiankulutus valvonnassa


                                               ■   Helsinki-Vantaan lentoaseman energiankulutusta seurataan tarkasti. Len-
                                               toasemalla mitataan jatkuvasti  energiamuotoja, eli sähköä, lämpöä, - myös
                                               jäähdytystä- ja vettä.
                                                 Finavian lentoasemilla kuluu energiaa moniin erilaisiin toimintoihin. Yhtiön
                                               energia-asiantuntija, järjestelmäpäällikkö Reijo Särkkä toteaa, että energian
                                               käyttöä on ollut tarpeellista valvoa ja ohjata mittausten avulla.
                                                 Rejlers on tehnyt lentoasemayhtiö Finavialle energianmittauspalvelua jo lähes
                                               15 vuotta. Mittauspalveluiden avulla dataa saadaan muun muassa terminaalien
                                               sähkön, lämmön ja veden kulutuksista. Rejlersin Energia- ja mittauspalveluiden
                                               tuotepäällikkö Ari Kokkonen kertoo, että Finavia seuraa aktiivisesti esimerkik-
                                               si konepaikkojen lämmityksiä ja maasähköjä sekä valaistuksia eri terminaalin
                                               sähkökeskusten osalta.
                                                 –!Mittausdatan avulla voidaan todentaa kiinteistön eri osien tai laitteiden
                                               kulutuksen tasoa ja toimintaa. Kulutusdatasta saadaan hyödyllistä tietoa poik-
                                               keamista ja sitä voidaan käyttää päätöksenteon tukena, Ari Kokkonen sanoo.
                                                 –!Kun kulutustietoon yhdistetään esimerkiksi ulkolämpötilatietoa, saadaan
                                               selville, miten lämpötilamuutokset ovat vaikuttaneet kulutuksiin, hän jatkaa.
                                                 Mittausdata ohjaa Kokkosen mukaan energian hallinnointia monella tavalla.
                                               Mittausdatan perusteella laskutetaan energiankäyttäjää, mutta dataa automaat-
                                               tisesti analysoimalla voidaan tunnistaa myös helposti säästömahdollisuuksia.
                                                 –!Automaattinen mittaustiedonkeruu ja analysointi säästää aikaa, energiaa
                                               ja vettä sekä euroja. Toisin sanoen, kun säästetään luonnonvaroja, on myös
                                               ilmastokuormitus pienempi.
                                                 Reijo Särkän mukaan energiadatan keruuta kannattaa miettiä jo rakennuksen
                                               suunnitteluvaiheessa.
                                                 –!Rakennuksen suunnittelussa tulee muistaa riittävä mittarointi, jotta energian
                                               eri kulutuskohteet voidaan erotella toisistaan.




                                            tajat ulottuvat koskettamaan kattoa. Raisios-
                                            sa tehdyn katon pintamateriaalina on rehti
                                            suomalainen kuusi. Se koostuu 500 uniikista   Investoinnilla
                                            CLT-elementistä, jotka on aseteltu paikoilleen   on merkittäviä
                                            yksi kerrallaan kuin valtava palapeli.
                                               –!Visuaalinen elämys tukee matkailun   vaikutuksia koko
                                            sujuvuutta. Värit ja materiaalit johdattavat   Suomen talouteen.
                                            matkustajaa terminaalissa eteenpäin. Olemme
                                            tehneet lukuisia ratkaisuja, jotta lentomatkailu
                                            olisi mahdollisimman helppoa ja luontevaa,
                                            Hansson sanoo.
                                                                                  suunnittelusta. Ramboll on vastannut tekni-
                Helsinki-Vantaan lentoaseman   Valtava työllisyysvaikutus         sestä suunnittelusta.
                 terminaali 2:n ovet avautuivat                                     Ympäristöarvot ja hiilikuorman vähentämi-
                joulukuun 1.päivä. Aaltoilevan   Kahdeksan vuotta kestänyt Finavian inves-  nen on otettu keskeiselle sijalle suunnittelussa.
                        puukaton muotokieli   tointiohjelma on terminaali 2:n uudisosan   Terminaali on rakennettu 30 prosenttia ener-
                 leikittelee kevyen ja raskaan   avautuessa loppusuoralla. Kokonaan valmista   giatehokkaammaksi kuin mitä vaatimukset
                    vuorottelulla. Kuva: Finavia  on vuonna 2023.                 edellyttävät. !Energiasäästöjä on saavutettu
                                               Investoinnilla on merkittäviä vaikutuksia   muun muassa rakennuksen vaipan hyvällä
                                            koko Suomen talouteen. Työllisyysvaikutus   lämmöneristävyydellä ja tehokkaalla lämmön
                                            koko rakentamisen aikana on 16!600 henki-  talteenotolla. Älykkäät valaisimet himmene-
                                            lötyövuotta. Kotimaisuus on Finavialle tärkeä   vät ja sammuvat sen mukaan, miten paljon
       valtaosin kotimaista laatutyötä, josta voimme   arvo, jota on vaalittu läpi ohjelman.  luonnonvaloa tulvii sisään terminaalin valta-
       olla ylpeitä. Haluamme, että kaikki suoma-  –!On hienoa, että niin monet suomalaiset   vista ikkunoista. Autot latautuvat uudessa P1
       laiset kokevat sen omakseen, kertoo Finavian   yritykset ovat pystyneet vastaamaan tiukkoi-  Premium/P2-parkkihallissa aurinkovoimalla.
       tekniikasta ja vastuullisuudesta vastaava joh-  hin vaatimuksiimme. Miljardi euroa maksa-  Vaikka uuden terminaali 2:n ovet avautui-
       taja Henri Hansson.                  van kehitysohjelman suomalaisten yritysten   vat nyt, rakentaminen jatkuu vielä. Kesällä
         Suunnittelun yhtenä tavoitteena on ollut   kanssa tehtyjen sopimusten arvon osuus koko   2022 on luvassa uuden turvatarkastuksen ja
       palauttaa lentomatkailuun seikkailun ja ro-  investoinnista on noin 90 prosenttia, Henri   lähtöselvitysalueen käyttöönotto sekä ravin-
       mantiikan tunnelmaa. Arkkitehtuurissa on   Hansson toteaa.                 tolamaailman avautuminen.
       haettu vaikutteita klassisesta suomalaisesta   Terminaali 2:n laajennuksen pääurakoit-  Vuonna  2023  valmistuvat  Schengen-
       muotoilusta, kuten suomalaisille tutusta Ta-  sijana toimii SRV. Uudisosan sekä bussi- ja   porttialueen  muutostyöt  ja  matkatavaran
       pio Wirkkalan Ultima Thulesta sekä maantie-  taksiasemat on suunnitellut Arkkitehtitoimisto   luovutuspalvelut, jolloin koko Finavian in-
       teellisistä korkeuskäyristä. Katon muotokieli   ALA, uuden pysäköintitalon ja Kehäradan   vestointiohjelma päättyy. ■
       leikittelee kevyen ja raskaan vuorottelulla.  uuden kulkuyhteyden Arkkitehtitoimisto HKP,
         Matalimmissa kohdissa pisimmät matkus-  joka vastaa myös terminaalin muutostöiden
                                                             55
   50   51   52   53   54   55   56   57   58   59   60