Page 53 - Kiinteistö & Energia 8/2021

KIINTEISTÖKEHITYS

nustettava ja lainsäädäntö selkeä. Vuokraus entistä!asiakaslähtöisempään!suuntaan, jos-
on liberaalia verrattuna moneen muuhun Eu- sa vuokranantajien kyettävä!erottautumaan
roopan maahan. Vuokraehdot ovat riittävän ja!vastaamaan kilpailun tuomiin haasteisiin
joustavat esimerkiksi siihen, että vuokralaisen Vuokrien nousu on parin viime vuoden
saa ulos asunnosta tarvittaessa aika nopeas- aikana kasvukeskuksissa hidastunut, mikä
tikin.!Joissakin muissa maissa!vuokralainen kertoo kysynnän ja tarjonnan tasapainosta.
ulos saaminen voi olla hyvinkin hankalaa. –!Vuokrien!kehitys on maltillisempaa,
Kasvukeskusten vuokra-asuntomarkkinat koska!tarjonta on lisääntynyt ja!nykyisellä
ovat Suomessa suhteellisen vakaat. tahdilla kuluttajan maksukyky alkaa tulla
–!Korona ei ole tuonut suuria muutok- vastaan. Tuottoja on!aiempaa!vaikeampi!hi-
sia.!Sen myötä on kiinnostus suurempiin lata ylös!ja!ne voivat jopa laskea.
asuntoihin!on!kenties hieman kasvanut.
Toimistoissa yhä potentiaalia
Kasvukeskuksissa vetovoimaa
Vaikka suurten sijoittajien kiinnostus kohdis-
Pääkaupunkiseudun ja muutaman kasvukes- tuu asuntoihin, toimistokiinteistötkään eivät
kuksen vetovoima on selkeä. Suomeen on ole menettäneet merkitystään sijoituskohteina
rakennettu viime vuosina runsaasti vuok- –!Toimistojen rooli on muuttumassa työn-
ra-asuntoja. tekemisen!paikoista enemmän kohtaamis-
–! Toisaalta tilanne on yleisesti muut- paikoiksi. Varsinainen työnteko!esimerkiksi
tunut.!Jos asiaa hieman karrikoi niin vie- kotona on tullut jäädäkseen!ja työpisteiden
lä!5-10!vuotta sitten vuokranantaja saattoi vaatiman tilan osuus vähenee toimistois-
odottaa saavansa uuden vuokralaisen lähes sa,!jonne!sijoitetaan!aiempaa enemmän neuvot-
samalla ovenavauksella kuin entinen lähti.!Nyt telutiloja!ja muita!kohtaamispaikkoja.!Monen
käyttöasteet ovat pudonneet!osin!runsaasta ra- yrityksen kohdalla nykyiset tilat eivät vastaa Tero Lehtosen mukaan
kentamisesta johtuen. Riski uuden vuokralai- enää tarpeita, sanoo Tero Lehtonen. asuntomarkkinoille on viime vuosina
sen löytämiseen nopealla tahdilla on kasvanut, Toimistotilojen osalta avainsana on sijainti. kohdistunut suorastaan valtava
eikä samaa vuokraakaan enää mahdollisesti –!Vaikka kiinteistösijoittamisen on!aina!sa-
uudelta vuokralaiselta saa.!!Tässä suhteesta nottu tiivistyvän kolmeen sanaan sijainti, pääomavyöry, mistä kertoo osaltaan
nopeaa muutosta!ei ole nähtävissä, sanoo Tero sijainti ja sijainti niin toimistojen kohdalla se, että!suurin osa sijoittajista
Lehtonen. tuo vaatimus tulee korostumaan. on!kasvattanut osuuksinaan
Vuokra-asuntojen kysyntä vaihtelee suu- Lehtosen mukaan kasvukeskuksien ydin- asuntosijoituksissa.
resti paikkakunnittain. Kasvukeskuksissa keskustassa hyvien joukkoliikenneyhteyksien
kysyntä on aika hyvääkin ja vuokralainen lähellä, jossa on muitakin palveluita kuten
saadaan asuntoon nopeastikin. ravintoloita, kiinteistön arvo nousee.! Isojen keskusten hintakehitys on mennyt
–!Suuri kuva on kuitenkin muuttunut, millä –!Kiinteistötekniikan pitää olla kunnossa. aivan toiseen suuntaan kuin muilla sektoreilla
on vaikutusta etenkin piensijoittajille. Koska ihmiset eivät!välttämättä!vietä!viittä ehkä hotelli- ja matkailualaa lukuun ottamatta.
Korona-ajan alussa puhuttiin kaupun- päivää viikossa toimistossa, vaan käyvät siellä –!Hotelleiden osalta tilanne paranee, kun
gistumisilmiön hidastumisesta ja ihmisten aika ajoin ja hoitavat samalla muita asioita, matkailu avautuu.!Suurten!kauppakeskusten
halukkuudesta muuttaa isoista kaupungeista on palveluympäristöllä iso merkitys. osalta tilanne ei ole niin selkeä. Joissakin
maaseudulle tai esimerkiksi maakuntakes- –!Sen sijaan laitakaupungilla tai lähiön tapauksissa voi olla tarpeen miettiä!vaih-
kuksiin. keskellä sijaitseva vanhakantainen toimisto- toehtoisia käyttömahdollisuuksia, esimer-
–!Suuret kasvukeskukset kuitenkin jatkavat rakennus ei ole kysyntää. Monessa tapauksessa kiksi!käyttötarkoitusmuutokset toimistoiksi
kasvuaan. Muuttajien määrä on jäänyt loppu- on luultavasti parasta muuttaa tilat!esimerkik- tai asunnoiksi.!Kaikkiin!kohteisiin moinen
jen lopuksi yksittäisiin henkilöihin. Kasvu- si!asunnoksi ainakin osittain tai jopa purkaa muutos!tosin!tuskin onnistuu.!
keskusten sisällä muuttoa voi olla enemmän koko kiinteistö ja rakentaa!vaikkapa!asun-
ydinkeskustoista reuna-alueille, joilla neliö- toja!tilalle. Yhteiskuntakiinteistöt nousussa
hinnat ovat edullisemmat.
Lehtonen uskoo, että!väestön vähenemisestä Liikekiinteistö voi olla riippakivi Tulevaisuudessa mielenkiintoisia ovat yhteis-
kärsivillä paikkakunnilla esimerkiksi!1970-lu- kuntakiinteistöt kuten sairaalat, päiväkodit
vun vuokrakerrostaloja tullaan purkamaan Liikekiinteistöjen osalta mielenkiinto on tie- koulut ja vaikkapa paloasemat.
tulevina vuosina. tyssä määrin kahtiajakoinen. –!Vielä 10 vuotta sitten niiden kysyn-
–!Asuntovuokraus liiketoimintana tullee –!Pienille, esimerkiksi lähiöiden sisällä tä sijoitusmielessä oli käytännössä nol-
muuttumaan.!!Aiemmin!kilpailua ei juuri- oleville päivittäistavaraliikevetoisille liikekes- la.!Nyt!esimerkiksi Helsingin kaupungilla on
kaan ollut.!Lähtevän vuokralaisen tilalle oli kuksille, on kysyntää. Sen sijaan!isojen kaup- koulukiinteistöjä, jossa kaupunki on vuokral-
jonossa karrikoidusta sanoen viisi uutta oven pakeskusten osalta, jotka nojautuvat paljolti la.!Ouluun rakennetaan kaksi paloasemaa,
takana. Tulevaisuudessa vuokraus muuttuu muodin myyntiin,!sijoittajat ovat tällä hetkellä joita kaupunki vuokraa kiinteistösijoittajalta.
hyvin varovaisia. Muoti menee!enenevissä Kuntien tehtävänä on tuottaa palveluita eikä
määrin verkkoon ja myymälöiden kohtalo on ostaa seiniä, mikä ajatus on yleistynyt esi-
arvoitus. Päivittäistavarakauppaan painottu- merkiksi Ruotsissa, selvittää Tero Lehtonen.
–!Sijoittajalle yhteiskuntakiinteistö on hyvä
–! Kuntien tehtävänä vaan keskukseen voi sijoittua!myös!ravintoloi- kohde, koska vuokra on varma ja vuokrasopi-
ta ja muita palveluita, sanoo Tero Lehtonen.
on tuottaa palveluita –!Tosin sijoittajan!kannalta ravintolakon- mus voidaan tehdä kymmeniksi vuosiksi.!Huo-
eikä ostaa seiniä, mikä septi on aina hieman riski, koska ravintoloiden no puoli on, ettei esimerkiksi paloasemaa ole
helppo muuttaa muiksi tiloiksi, jos sopimus
elinkaari on usein aika lyhyt ja vaihtuvuus
ajatus on yleistynyt suurta. Vuokranmaksukykykään!ei ole ehkä päättyy. toisaalta hyvin rakennettu paloasema
esimerkiksi Ruotsissa. entistä luokkaa, mutta sitä kuitenkin on ver- voi toimia tarkoituksessaan!vähintään!40-50
vuotta, jona aikana ei tarvitse olla huolissaan
rattuna muotiliikkeeseen, joka on lopettanut
eikä tilalle tule ketään. vuokralaisen vaihtuvuudesta. n
53