Page 14 - Kiinteistö & Energia 8/2021
P. 14
polttoaineiden valmistuksessa. Ydinenergia
tarjoaa vaihtoehdon, joka vapauttaa biomassaa
lämmöntuotannosta muihin käyttökohteisiin,
sanoo Ville Tulkki.
Pienreaktoreita on tällä hetkellä maail-
malla aktiivisen kehityksen kohteina kym-
meniä erilaisia eri vaiheissa. Yhdysvalloissa
NuScale Power on juuri saanut konseptinsa
viranomaisen sertifiointiprosessin teknisen
osuuden valmiiksi, Kiinassa on rakenteilla en-
simmäinen kevytvesiteknologiaan pohjautuva
pienreaktori ja teollisuuskäyttöön soveltuva
korkean lämpötilan kuulakekoreaktori on
käyttöönotossa.
Pienreaktorisuunnittelijat ovat solmineet
aiepöytäkirjoja mahdollisesta käytöstä useissa
Euroopan maissa, kuten Tsekeissä, Puolassa,
Romaniassa ja Virossa. Kyseessä ovat koko-
naisuudessaan yhä satojen miljoonien tai mil-
jardien eurojen projektit, joten osallistumaan
pääsy näihin projekteihin olisi kaupallisesti
merkittävää.
–!Maailmalla moni pienreaktorikonsep-
ti on edennyt lisensiointivaiheeseen, mutta
suurin osa niistä on tarkoitettu joko sähkön-
tuotantoon tai energialähteeksi korkean läm-
pötilan teollisuusprosesseille. Kaukolämmön
vaatima noin sata-asteinen vesi mahdollistaa
yksinkertaisemmat ja edullisemmat ratkaisut.
VTT:n tavoitteena on kehittää kaukolämmön
tuotantoon räätälöity laitos, joka on taloudel-
linen ratkaisu lämmittämään suomalaiskoteja
kaupungeissa ja taajamissa, painottaa Ville
Tulkki. Ydinvoimalan käytettyjä polttoainenippuja jäähdytetään ydinvoimalaitosyksikön
reaktorihallin vesialtaissa muutaman vuoden ajan. Havainnekuva: VTT
Keskikokoisen
kaupungin tarve
Leppäsen kehittämää Serpent-ohjelmaa
Kaukolämpöreaktorin kehittäminen on vasta Kaukolämmön vaatima käytetään reaktorimallinnukseen ja säteilyn
alkuvaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa teh- kulkeutumiseen liittyviin sovelluksiin 250
dään suomalaiskaupunkien lämpöverkkoihin noin sata-asteinen yliopistossa ja tutkimusorganisaatiossa 44
soveltuvan ydinlämpölaitoksen konseptitason maassa.
suunnitelma. Hankkeen tavoitteena on luoda vesi mahdollistaa
teknologian ympärille uusi kotimainen teol- yksinkertaisemmat ja Pienydinvoimaloille
lisuudenala, joka kykenee valmistamaan tarvitaan tontteja
suurimman osan laitoksen komponenteista. edullisemmat ratkaisut.
Pienydinreaktorissa on kysymys niin Koska Suomessa koteja ryhdytään lämmit-
sanotusta pienestä modulaarisesta ydinvoi- tämään ydinvoimalla tuotetulla kaukoläm-
malasta. Pienet ydinreaktorit ovat sähkö- möllä? Ville Tulkki arvioi, että ensimmäiset
teholtaan noin 100–300 megawattia, jotka kerrallaan. Jakson jälkeen käytetystä polt- pienydinvomalat voisivat olla käytössä noin
ovat siis noin kymmenen kertaa normaaleja toaineesta tulee korkea-aktiivista ydinjätet- 15 vuoden kuluttua.
reaktoreita pienempiä. Ne pyritään valmis- tä, joka varastoidaan ensin laitospaikalle, ja –!Esimerkiksi pienydinvoimaloista kiinnos-
tamaan mahdollisimman pitkälle tehtailla, siirretään myöhemmin odottamaan geologista tunut Helsingin energiayhtiö Helen on arvioi-
ja ne ovat skaalautuvia eli voimaloissa voi loppusijoitusta. nut, että reilun kymmenen vuoden kuluttua
olla tarvittaessa monta reaktoria rinnakkain Suunnittelussa oleva pienestä modulaarinen pienydinvoimaloita voisi olla jo käytössä.
tehon tarpeen mukaan. ydinvoimala, SMR-voimalan reaktori, voisi –!Paljon on kiinni myös kaavoituksesta,
Lämmöntuotantoon suunniteltu reaktori tyydyttää keskisuuren suomalaiskaupungin pienydinvoimaloille pitää löytyä tontteja kau-
toimisi osana olemassa olevaa kaukolämpö- koko kaukolämmöntarpeen. kolämpöverkon varresta. Esimerkiksi kau-
verkkoa. Toimintaperiaate on pohjimmiltaan Pienreaktorin kehitystyössä hyödynnetään punkien teollisuusalueet voisivat olla hyviä
sama kuin kaikissa muissakin ydinreaktoreis- VTT:llä kehitettyjä laskentajärjestelmiä ja paikkoja voimaloille. n
sa: uraanipolttoaineessa tapahtuvat fissiore- vahvaa monialaista osaamista.
aktiot vapauttavat energiaa, joka lämmittää –!Esimerkiksi reaktorisydämen fysiikan
sydämen läpi virtaavaa jäähdytettä. mallinnuksessa tullaan käyttämään korkeaan
Jäähdytys toimii suljetussa kierrossa lai- laskentatarkkuuteen yltäviä menetelmiä, joi-
toksen sisällä, ja lämpö siirretään reaktorista den kehitys on tullut mahdolliseksi tietokonei-
kaukolämpöverkkoon lämmönvaihtimien ja den prosessoritehon ja rinnakkaislaskennan
välipiirin kautta. Reaktori toimii samalla kehityksen myötä, toteaa VTT:n reaktori-
polttoaineella koko käyttöjakson ajan, läm- turvallisuuden tutkimusprofessori Jaakko
pöreaktorin tapauksessa useamman vuoden Leppänen.
14