Page 18 - Kiinteistö & Energia 8/2021

toimeenpantua tehtyjen ratkaisujen mukai- että useimmat erimielisyydet isännöinnin ja –!Ja kun osaat vielä tarjota ongelmanrat-
sesti. Jos ammattitaito ei riitä, tulee se kertoa asiakkaan välillä !johtuvat osaamisrajan ylit- kaisuun vaihtoehtojakin, olet oikeasti am-
asiakkaalle ja suositella ko. tehtävään sopivaa tämisestä sekä heikosta osapuolten välisestä matti-isännöitsijä, jota on helppo lähestyä ja
ammattilaista. viestinnästä, Korhonen väläyttää tuntojaan. jota arvostetaan. n
–!Toki en isännöitsijän osaamista halua Korhosen mukaan joskus syntyy tilanteita,
vähätellä, sillä koulutetulla ja kokeneella joissa isännöitsijältä ikään kuin edellytetään
isännöitsijällä voi olla hyvinkin laaja osaa- liian suurta asiantuntemusta, jopa asiasta joka
minen, mutta rajansa meillä on kaikilla, Toivo ei edes kuulu isännöitsijän kanssa laadittuun
Korhonen sanoo.! sopimukseen. Silloin isännöitsijällä tulee olla
Hänen mukaansa on hyvin tärkeää, että rohkeutta ilmaista asian oikea laita, väärin- –!Isännöitsijän on
isännöitsijä pitää huolta omasta ammattitai- käsitysten ja ongelmien välttämiseksi.
dostaan, ja kykenee tunnistamaan erilaisten –!Vaativalla ja laajalla palvelualalla, kuten vastattava huutoonsa
toimenpiteiden ajankohtaisuuden taloyhtiössä. isännöinnissä, empaattisuus, avoin ja nöyrä eli toimittava taloyhtiön
Tärkeää on siis kouluttautua ja olla ajan tasalla. asenne, sekä asioiden selkeä läpinäkyvyys
–!Tarkastellessani asiakasrajapintaa lii- auttavat pääsemään keskusteluissa ja päätök- edun mukaisesti.
ton puheenjohtajan näkökulmasta väitän, senteossa jo varsin pitkälle, Korhonen tiivistää.

Asunto-osakeyhtiö

–!Suomalainen harvinaisuus

Teksti: Eero Wihuri väestöstä asui vuokralla, yhteiskuntaluokasta on usein vaikea löytää vakuuksia edullisen
riippumatta. Arava-lainoituksen ja asunto- remonttilainan saamista varten. Lainojen va-
säästämisen yhteisvaikutuksena kodinomis- kuutena voidaan pääsääntöisesti käyttää vain
uomen asunto-osakeyhtiölain kaltaista tus kasvoi rajusti neljässä vuosikymmenessä. itse asuntoihin liittyvää kiinnitysvakuutta,
järjestelmää ei ole juuri missään muualla. 1950-luvulla alle 30 prosenttia kaupunkilaisis- selvittää Martti Lujanen.
Näin sanoo ympäristöministeriön eläk- ta asuin omistusasunnossa, mutta 1980-luvulla Jotta tätä vakuutta voidaan käyttää talo-
S keelle jäänyt ylijohtaja, valtiotieteiden osuus oli kasvanut lähes 70 prosenttiin. kohtaisten korjausten rahoittamiseen ilman
lisensiaatti Martti Lujanen. Hän julkaisi Ensimmäinen asunto-osakeyhtiölaki sää- jokaisen omistajan erillistä panttaussuostu-
vuonna 2017 Esko Nurmen ja Laura Puron dettiin Suomeen vuonna 1926. musta, on monissa kehittyneissä markkina-
kanssa kirjan, jossa kerrotaan suomalaisen talousmaissa jouduttu menemään hankaliin
asunto-osakeyhtiöjärjestelmän historia. Talot kunnossa lainsäädännöllisiin ratkaisuihin.
–!Suomi on ainoa maailman maa, jossa Monissa condominium-ratkaisuissa Luja-
asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on hallitseva Martti Lujanen pitää suomalaista asunto-osa- sen mukaan isännöitsijä tai huoltoyhtiö lisäksi
omistusasuntojen hallintamuoto, toteaa Lu- keyhtiötä hyvänä tapana järjestää asuminen. käyttää huomattavasti suurempaa valtaa kuin
janen. –!Malli on ainutlaatuisen tehokas. Suomes- Suomessa, eikä lainsäädännössä useinkaan
Suomen vallitsevan asumisjärjestelyn juuret sa asunto-osakeyhtiömalli on taannut sen, että selvästi säädetä siitä, miten isännöitsijää tai
ulottuvat 1800-luvun puoliväliin, jolloin Suo- taloja pidetään kunnossa. huoltoyhtiötä voidaan tarvittaessa vaihtaa.
mi samanaikaisesti teollistui ja kaupungistui. Monet Keski-Euroopan kaupunkien kerros-
Teollistumisen myötä osakeyhtiömalli levisi taloista ovat olleet perinteisesti vuokrataloja, Kolmas järjestelmä
myös Suomessa, mikä loi pohjaa myös asun- mikä on tarkoittanut myös asunto-omistuksen
tojen rakennuttamiselle osakeyhtiömallilla. keskittymistä. Yleisin kerrostalojen omistus- Condominium -mallin lisäksi Euroopassa
Asunto-osakeyhtiömalli syntyi sosiaalisten asuntojen muoto eri puolilla maailmaa on con- muutamissa maissa on käytössä niin sanottu
ja taloudellisten olosuhteiden tuloksena. dominium. Se on yleisin ratkaisu Euroopassa, Unitary system. Tässä mallissa kukin omis-
–!Asuntoyhtiömalliin ikään kuin ajaudut- Pohjois- ja Etelä-Amerikan maissa, Venäjällä taja omistaa murto-osan kiinteistöstä siten,
tiin käytännöllisistä syistä. Se oli käytännön ja entisissä Neuvostoliiton osavaltioissa, Kau- että tähän omistukseen liittyy samanlainen
ratkaisu kaupungistuvan Suomen huutavaan koidässä, Australiassa ja Afrikassa. asunnon hallintaoikeus kuin suomalaisessa
asuntopulaan, sanoo Lujanen. –!Condominiumissa jokainen asunto on asunto-osakeyhtiöjärjestelmässä.
Länsinaapurissamme Ruotsissa osuuskun- oma kiinteistönsä, mutta yhteiset tilat, talon Unitary systemin ja suomalaisen asun-
tiin perustuva asuminen on yhä vallitseva muo- rakenteet, putkistot, sähköverkot ja tontin to-osakeyhtiön välinen ero on siinä, että uni-
to. Suomessa osuuskuntamalli ei yleistynyt, omistavat asuntojen omistajat yhteisesti. Pää- tary systemissa kiinteistöä ei omista juridinen
koska Suomen valtiolla ei ollut riittävästi ra- sääntöisesti yhteisomistuksessa on siis kaikki, henkilö vaan koki kiinteistö omistetaan yhtei-
haa sijoitettavaksi asuntojen rakentamiseen. mikä on asunnon sisäseinien ulkopuolella, sesti murto-osuuksien mukaisessa suhteessa.
Pääomaköyhässä Suomessa piti kerätä varoja selvittää Martti Lujanen. –!Lisäksi Ruotsissa ja Norjassa on laajasti
asuntorakentamiseen kansalaisilta. Suomeen Hänen mukaansa condominium-mallin käytössä asunto-osuuskuntia. Ruotsissa on
säädettiin Ruotsin mallin mukainen osakeyh- ongelma on, että yhteiset tilat jäävät usein ollut vuosikymmenten ajan vahva osuuskun-
tiöasetus 1864, kävi mahdolliseksi koota pää- hoitamatta ja tarvittavat korjaukset tekemättä. takulttuuri, joka syntyi vahvoista osuuskun-
omia ja perustaa asunto-osakeyhtiöitä. –!Suomessa taloyhtiö hakee remonttia tameijereistä Ruotsissa osuuskuntamuotoinen
Asunto-osakeyhtiöt yleistyivät Suomessa varten, esimerkiksi putkiremonttiin, lainaa. asumismuoto on hallitseva, sanoo Martti La-
vähitellen, ensin omakseen asumisen muodon Condominium-talossa ei ole yhtiötä, vaan junen. n
otti keskiluokka. Kuitenkin vielä 1930-luvulla yhdistys, jolla ei usein ole omaisuutta, jota
suuri enemmistö kaupunkien ja kauppaloiden voisi käyttää lainan vakuutena. Niinpä niiden
18