Taloyhtiöissä sade- ja hulevesien hallintaan pitää kiinnittää huomiota uudella tarmolla. Ilmaston lämmetessä sademäärien arvioidaan Suomessa kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan. Esimerkiksi tänä vuonna on paikoin ollut vuorokausia, jolloin vettä on tullut useita kymmeniä millejä.
Hyvin suunniteltu hulevesien hallinta säästää taloyhtiötä kalliilta korjauksilta ja parantaa asukkaiden turvallisuutta.
– Uusissa kiinteistöissä mitoitukset ovat kohdallaan, eivätkä hulevedet muodostu ongelmaksi, vaikka sataisi paljon. Sen sijaan vanhoissa kiinteistöissä hulevesien hallinta saattaa tuottaa hankaluuksia. Taloyhtiön kannattaa toimia kaukonäköisesti ja sisällyttää hulevesiin liittyvät asiat pitkän aikavälin korjaussuunnitelmaansa, sanoo teknisten palveluiden yksikönpäällikkö Petteri Lahtinen Braleva Kiinteistöpalvelut Oy:stä.
– Hulevesiin voi puuttua esimerkiksi pihasaneerauksen yhteydessä, jolloin kustannuksetkin jäävät pienemmiksi kuin siinä tapauksessa, että piha joudutaan kaivamaan auki vaikkapa putkivuodon takia. Suunnitelmallinen ennakointi säästää rahaa, aikaa ja vaivaa. Isännöitsijän tehtävänä on huolehtia huoltosuunnitelmien toteutumisesta ja näin pitää kustannukset maltillisina, hän jatkaa.
Braleva Kiinteistöpalvelut on suomalainen kiinteistöalan yritys, jonka omistavat kokonaan sen asiakkaina olevat taloyhtiöt. Se tarjoaa isännöinti-, kiinteistöhuolto-, siivous-, remontti- ja viherpalveluita. Toimialueena ovat pääkaupunkiseutu, Kirkkonummi ja Keski-Uusimaa. Nykyinen Braleva Kiinteistöpalvelut Oy syntyi syksyllä 2019, kun Isännöintiverkko ja Soukan Huolto yhdistyivät. Yrityksen juuret ulottuvat vuoteen 1968. Palveluiden piirissä on satoja taloyhtiöitä ja kymmeniä tuhansia asukkaita ja noin 300 isännöintikohdetta. Yrityksessä työskentelee 130 henkilöä.
Kahdesti vuodessa
Hulevesiongelma ei välttämättä alussa ilmene kovin näkyvästi. Kun ongelma muuttuu näkyväksi, korjauksella on usein jo kiire.
– Näkymättömyys on kenties pahin asia. Merkit mahdollisesta vuodosta ovat monesti huomaamattomia. Jos esimerkiksi kellarin seinissä alkaa vuosien saatossa näkyä pientä värimuutosta tai kellarissa on lievää hajua, niihin ei välttämättä kiinnitetä huomiota, ja niihin totutaan ajan kanssa. Kun vuoto tai ongelma havaitaan, sen lähteen paikallistaminen on monesti hankalaa, Petteri Lahtinen toteaa.
Hän pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että taloyhtiössä laaditaan myös hulevesijärjestelmille huoltoaikataulu ja että järjestelmät huomioidaan jo kunnossapitosuunnitelmassa.
– Kattokaivot tulisi puhdistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vuotavat rännit ja syöksytorvet tulisi korjata viipymättä, jotta vältetään rakenteiden ylimääräinen kosteusrasitus. Viemärit ja salaojaputkistot kannattaa huuhdella ja kuvata viiden – kymmenen vuoden välein. Painehuuhtelu olisi hyvä tehdä aika ajoin, jotta putkistoihin kertynyt aines saadaan huuhdottua pois.
– Samalla kuvaus paljastaa mahdolliset painumat ja ongelmat, jolloin korjausta päästään suunnittelemaan hyvissä ajoin. Pihojen hiekanerotuskaivot on syytä puhdistaa säännöllisesti. Kaivojen sijainti vaikuttaa kertyvän hiekan ja roskan määrään. Esimerkiksi kivituhkapäällysteisellä parkkipaikalla irtoainesta kertyy kaivoon enemmän kuin asfaltoidulla piha-alueella, Lahtinen sanoo.
Salaojaputket ovat kestävää materiaalia ja aiheuttavat harvoin akuutteja ongelmia.
– Säännöllisillä huolloilla ja tarkastuksilla saadaan tietoa putkien kunnosta, ja pienet korjaukset voidaan monesti ajoittaa muiden korjausten yhteyteen. Jos suunnitelmissa on vaikka piharemontti tai autopaikkojen sähköistyksen uusiminen, korjaukset on monesti edullisempaa ja tehokkaampaa tehdä kaivuu- ja muiden maanrakennustöiden yhteydessä ja näin vähentää myös asumishaittaa, jota korjaustyöt usein aiheuttavat.
Saattolämmityskaapeli estää syöksytorvia jäätymästä.
– Katolta tulevat syöksytorvet saattavat jäätyä riippuen kiinteistön ilmansuunnasta ja sääoloista. Jäätymistä tapahtuu yleisesti lämpötilan sahatessa nollan molemmin puolin. Kovilla pakkasilla ongelma esiintyy, jos katolla on lämpövuotoa, mikä sulattaa lunta ja jäätä.
Tasakatoilla ongelmat liittyvät usein kattojen puhtauteen. Tärkeintä on huolehtia katemateriaalin kunnosta ja katon puhtaudesta.
– Katot kestävät suuretkin vesimäärät, kunhan vesi poistuu katolta suunnitellusti. Kattohuovan pitää tietysti olla ehjä eivätkä lehdet ja roskat saa tukkia kattokaivoja.
Pääosin asfalttia
Kaupunkikeskustojen pihat ovat tänä päivänä pääosin asfalttia, mutta yleensä pihoilla on jonkin verran myös nurmea, mikä tarjoaa mahdollisuuden hulevesien imeyttämiselle.
Viheralueilla voidaan vaikuttaa hulevesien hallintaan monella tavalla. Jos pihalla on paljon asfalttipintaa, yksi viime vuosina yleistynyt käytäntö on viherkatto.
– Viherkatto voidaan perustaa vaikkapa roskakatoksen katolle. Kasvisto imee vettä ja viivyttää hulevesien valumista viemäreihin hetkellisten rankkasateiden aikana. Tämä vähentää hulevesiverkostojen tulvahuippuja. Viheralueille perustettavat imeytysaltaat tai viivytysalueet vähentävät ja tasaavat tehokkaasti hulevesien määrää viemäriverkostossa, Petteri Lahtinen selvittää.
– Pienikin viheralue auttaa jo merkittävästi, ja yleensä jokaiselta tontilta löytyy ainakin jonkin kokoinen viheralue, jolle imeytys- tai viivytysalue on helppo perustaa pihasaneerauksen yhteydessä, hän jatkaa.
Uusissa taloyhtiöissä viherkatot alkavat olla arkipäivää, mutta viherkattoa ei ole mahdotonta toteuttaa vanhoissakaan taloyhtiöissä.
– Esimerkiksi roska- tai pyöräkatokset pitää yleensä uusia jossain vaiheessa, eikä investointi viherkattoon siinä yhteydessä välttämättä lisää kustannuksia merkittävästi. Ehkä tässä suhteessa taloyhtiöiden ajatusmaailman pitäisi muuttua, sanoo Lahtinen.
