– Varsinkin tuulivoimalapuistot ja voimalinjat vaativat ympäristöltä, sekä maanomistajilta, jopa kohtuuttoman paljon
Suomi on siirtymässä kovaa vauhtia fossiilivapaaseen sähköntuotantoon. Se tarkoittaa enenevässä määrin uusia tuuli- ja aurinkovoimaloita. Ympäristön kannalta muutos on osittain ristiriitainen. Porissa ollaan huolissaan, mitä uuden voimajohdon rakentaminen merkitsee herkälle saaristoluonnolle.
Huolta, pelkoa. Miten käy herkälle saaristoluonnolle? Miten maisema muuttuu? Muun muassa tällaisia asioita risteilee monen porilaisen mielissä, koska Suomen Hyötytuuli on käynnistänyt voimajohdon suunnittelun Tahkoluodon merituulipuiston laajennushankkeen liittämiseksi kantaverkkoon. Tahkoluodosta Ulvilaan kulkevalla voimajohdolle on suunniteltu kaksi eri linjausvaihtoehtoa, mutta kummassakin vaihtoehdossa rakennettaisiin vesialueille.
– Paljon puhutaan sähköntuotannon vihreästä siirtymästä, mutta esimerkiksi tämän voimajohtohankkeen kohdalla en puhuisi lainkaan vihreistä arvoista, Kolpanlahden kiinteistönomistajien yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Huhtala tuhahtaa. Kolpanlahti on Yyterin kuuluisan hiekkaranta- alueen koilispuolella oleva merenlahti, joka ulottuu Kokemäenjoen suistosta Mäntyluodon satamaan. Alue rajoittuu etelässä Natura-luonnonsuojelualueeseen ja lännessä Selkämeren kansallispuistoon. Kolpanlahti on kansallisesti merkittävä muutto- ja merilintualue.
Kolpanlahden asukkaita ja mökkiläisiä huolettaa voimalinjan vaatimien tekosaarten ja voimajohtopylväiden vaatimien pengerrysten vaikutukset ympäristölle. Suomen Hyötytuuli parhaillaan suunnittelee, miten Porin Tahkoluodon merituulipuiston laajennusosa liitetään kantaverkkoon. Hyötytuulen mukaan uusi voimalinja on tarpeen, koska nykyinen sähköverkko on riittämätön tulevan sähkönsiirron tarpeeseen. Tarkoituksena on rakentaa 400+110 kilovoltin voimajohto.
Tällä hetkellä voimajohdon rakentamista tutkitaan kahden eri vaihtoehdon välillä. Toinen reittikulkisi Lampaluodon, Porin saaristotien, Ämttöön, Puodan ja Kellahden kautta. Toinen reitti kulkisi puolestaan Lampaluodosta Kolpanlahden pohjoisosan halki Skuutviikiin ja edelleen Kellahteen ja siitä Ulvilaan.
Toinen, pohjoisempi reitti, VE1, vaatisi neljän sähkötolpan rakentamista meriperustuksille tai pienille saarille. Lisäksi pylväitä rakennettaisiin Porin saaristoon johtavan, 1950-luvulla rakennetun pengertien viereen.
Toinen vaihtoehto, VE2, vaatisi 16 voimajohtopylvään rakentamista Kolpanlahden vesialueelle. Näiden tolppien korkeus olisi yli 80 metriä.
– Kolpanlahti on matala. Lisäksi vuosikymmenten ajan merenlahden pohjaan on tullut muun muassa raskasmetalleja Kokemäenjokea pitkin. Jos korkeita tolppia rakennettaisiin merenlahdelle, se johtaisi merivirtausten muuttumiseen ja lahden rehevöitymiseen entisestään. Lisäksi riskinä on, pohjassa olevat raskasmetallit lähtisivät liikkeelle, kuvailee riskejä Mikko Huhtala.
Muun muassa 2014 Harjavallan nikkelitehtaalta vuoti Kokemäenjokeen ja edelleen mereen prosessiveden mukana nikkeliä kobolttia, kuparia, lyijyä ja kadmiumia. Tuolloin päästöä kuvailtiin Suomen historian suurimmaksi nikkelivuodoksi.
Jo 1950-luvulla rakennettu pengertie heikensi Kolpanlahden merivirtauksia. Sen vuoksi lahti madaltuu jatkuvasti, ja samalla se rehevöityy. Kolpanlahden vedenlaatu luokitellaan välttäväksi.
Mökkien käyttö
Voimajohdoilla on vaikutuksia maisemaan, mutta myös kiinteistöjen käyttöön. Porissa Kolpanlahden alueen asukkaat ja mökkiläiset ovat kiinnittäneet tähän huomiota.
– Ilmassa kulkevien uusien sähkölinjojen vaikutusalueeksi on kaavoissa merkitty yli sata metriä leveä ura. Täten todellisuudessa uusi sähkölinja Tahkoluodosta Ulvilaan koskisi suoraan 50 kiinteistöä saaristossa ja noin 200 kiinteistöä Pori kaupungin alueella. Linjojen alle on jäämässä niin omakotitaloja kuin kesämökkejäkin. Kun sähkölinjan turva-alue kulkee Kolpanlahdella välittömästi noin 50 kiinteistön yli ja pilaa maiseman ainakin 150 muulta kiinteistöltä, kyse ei ole vain muutamasta asukkaasta, Mikko Huhtala korostaa.
Kim Huovinlahti omistaa vaimonsa kanssa 100 vuotta vanhan kiinteistön Kolpanlahden pohjoisosasta. Jos Hyötytuuli rakennuttaa uuden sähkölinjan VE2:n mukaisesti, maata sekä vanha sauna jäävät sähköpylväiden juureen. Kolpanlahdella Porin saaristossa kulkee vanha, 1970 luvulla Tahkoluodosta Skuutviikiin ulottuva sähkölinja. Linja on aikoinaan rakennettu niin, että tolppia on myös lahdella olevissa pienissä saarissa.
– Näissä saarissa on mökkejä, mutta vanha sähkölinja ei ole estänyt niiden käyttöä. Jos lahden poikki rakennetaan uusi sähkölinja, voimajohto, saarissa olevia mökkejä ei voi enää käyttää turva- aluevaatimusten vuoksi, Huovinlahti kertoo.