Tuulivoimaloiden taloudelliset hyödyt voivat mullistaa varsinkin pienten syrjäseutujen kuntien talouden
Suomeen rakennetaan kiihtyvällä tahdilla tuulivoimaloita. Kunnille ne ovat taloudellisesti erittäin houkuttelevia. Parhaimmillaan tuulivoimalapuistot voivat mullistaa kunnan talouden.
Veroprosentin lasku nollaan ja velattomuus. Tämä vaikuttaa ensin täysin katteettomalta vaalilupaukselta. Mutta tämä voi olla jo lähitulevaisuudessa totta pienessä kunnassa esimerkiksi Kainuussa, Pohjanmaalla tai vaikkapa Lapin eteläosissa. Kyse on tuulivoimapuistojen tuomasta verohyödystä.
Tuulivoimaa rakennetaan kiihtyvällä tahdilla eri puolille Suomea osana vihreää siirtymää. Tuulivoimaloiden verotulot antavat vähintään kymmenille kunnille mahdollisuuden laskea tuloveroa tuntuvasti, jopa nollaan saakka. Pienet kunnat hyötyvät vihreästä energiasta suhteellisesti eniten.
Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaa rakennelmaa ovat perustukset, torni sekä konehuoneen runko. Suomen uusiutuvat ry:n keräämien tietojenmukaan tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta kertyy sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa yli 400 000 euroa / voimala, mikäli kunta on ottanut käyttöön korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin. Suurin osa Suomen tuulivoimaloista sijaitsee tuulipuistoissa ja niitä verotetaan voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan. Jos tuulivoimala ei sijaitse tuulipuistossa, maksetaan siitä kiinteistöveroa kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Yksittäisestä, ei tuulipuistossa sijaitsevasta 3 MW maatuulivoimalasta kunnalle maksettava kiinteistövero on ensimmäisenä vuonna 6 000-11 500 euroa. Yksittäinen maatuulivoimala tuottaa kunnalle kiinteistöveroa elinkaarensa aikana noin 130 000 euroa.
Suomen uusiutuvat ry laski, että yhteensä 25 prosenttia Suomen kunnista sai tuulivoimasta kiinteistöverotuloja 2023: tuuli- ja aurinkovoimalat toivat kiinteistöveroa kuntiin yhteensä 36 miljoonaa euroa.
Ranualle miljoonia
Lapin maakunnan eteläosassa sijaitseva vajaan 3 600 asukkaan Ranua on yksi niistä maamme kunnista, joiden tulevaisuuden tuulivoima voi mullistaa. Ranualla on tällä hetkellä vireillä yhteensä kahdeksan tuulivoimapuistohanketta, niihin on suunniteltu yhteensä reilua 200 tuulimyllyä.
– Jos kaikki reilut 200 tuulimyllyä rakennetaan, niiden vuotuinen kiinteistöverotuotto olisi Ranualle reilut 7,2 miljoonaa euroa. Mittakaavasta kertoo se, että tällä hetkellä Ranuan kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron tuotot yhteensä ovat noin 5,5 miljoonaa euroa, kuvailee tilannetta Ranuan kunnanjohtaja Tuomas Aikkila.
Ranualle lisäeurot tulisivat suureen tarpeeseen. Kunnanpäättäjät ovat edellyttäneet, että kunta sopeuttaa talouttaan ensi vuonna miljoonalla eurolla.
– Koska tuulivoimainvestoinnit eivät ole vielä valmiina, emme voi laskea niistä tulevaa taloudellista hyötyä talousarvioon. Ranualle tuulivoiman taloudellinen hyöty tulisi olemaan valtava, Aikkila korostaa.
Hallintotieteiden tohtori, kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä totesi viime vuonna Kuntalehden haastattelussa osan kunnista voivan saada tuulivoimaloista niin paljon kiinteistöveroa, että ne pystyvät laskemaan veroprosenttinsa nollaan. Tilanteen taustalla on osittain sote-uudistus, jonka toteuduttua kiinteistöveron suhteellinen osuus kokonaisverotuloista kasvoi. Vaikka kiinteistövero nostettiin osittain verotulon tasaajaksi, ei tuulivoimaa laskettu tasaajaksi.
Laesterä laski viime vuonna, ettei asia koske suuria kaupunkeja. Esimerkiksi Helsingissä yksi veroprosenttiyksikkö merkitsee noin 185 euroa. Tuulivoiman kiinteistöverotuotolla verotuksen alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä vaatisi peräti 5 300 tuulimyllyä.
Ranuan kunnanjohtaja Tuomas Aikkila muistuttaa, että usein ympäristövaikutusten arviointiprosessissa tuulivoimalapuistojen pienenevät alkuperäisestä suunnitelmasta.
– Mutta jos Ranualle rakennetaan esimerkiksi 150 tuulimyllyä, niiden vaikutus kunnan talouteen on valtava.
Miksi tuulivoimayhtiöitä kiinnostaa Ranua? Kyse on tuuliolosuhteista, mutta myös muista olosuhteista.
– Ranualla on tilaa. Kunnan pinta-ala on noin 3 700 neliökilometriä ja asukkaita on noin 3 600. Eli jokaiselle ranualaiselle on laskennallisesti tilaa hieman yli yksi neliökilometri, Tuomas Aikkila havainnollistaa.