– Julkisivusaumausten ensisijainen tehtävä on estää veden ja kosteuden pääsy rakennuksen rakenteisiin
Suomen Rakennussaumausyhdistys ry täytti lokakuussa 30 vuotta. Paljon on julkisivujen saumauksessa tapahtunut tuon matkan aikana, onneksi kehitys on ollut suotuisaa.
Maamme johtavat saumausliikkeet ja materiaalitoimittajat perustivat Suomen Rakennussaumausyhdistyksen vuonna 1994. Yhdistyksessä on tällä hetkellä 38 jäsentä.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää elementtisaumaamisen, valmistusmateriaalien ja valmistusmenetelmien kehittämistä sekä materiaalien ja valmistusmenetelmien hyväksikäytön yleisiä edellytyksiä.
– Julkisivujen saumaus oli 30 vuotta sitten varsin kehittyvä ala, jossa sekä tekniikat että materiaalit olivat parantumassa. Joskin Suomen taloudellinen tilanne asetti omat rajoitteensa korjaustoimille, kertoo Suomen Rakennussaumausyhdistyksen puheenjohtaja Anton Panschin.
1990-luvun alkupuolella rakennuskanta oli pääosin peräisin 1960- ja 1970-luvuilta. Tuon ajan rakennuksissa saumausmateriaaleina käytettiin paljon butyylikumia ja erilaisia bitumipohjaisia tuotteita.
– Näillä materiaaleilla oli kuitenkin rajallinen kestävyys, ja 1990-luvulla monissa rakennuksissa alettiin havaita merkkejä saumausten rappeutumisesta. Tämä johti lisääntyviin korjaustarpeisiin.
Samaan aikaan Suomi ajautui syvään lamaan, mikä vaikutti muun muassa rakentamiseen ja korjausprojekteihin.
– Monet kiinteistönomistajat joutuivat lykkäämään tarpeellisia korjauksia. Tästä syystä rakennusten saumaukset heikkenivät, ennen kuin niitä ehdittiin korjaamaan, summaa Panschin.
Kestävyys ja joustavuus
Julkisivusaumamassat ovat kehittyneet merkittävästi ajan saatossa. Tämä on parantanut massojen suorituskykyä, kestävyyttä ja soveltuvuutta erilaisiin rakennuskohteisiin.
Samaan aikaan saumausmassojen säänkestävyys ja ympäristöystävällisyys on huomioitu entistä paremmin.
– Saumausmateriaalit ovat kehittyneet vahvasti. Silikonipohjaiset saumausmassat kestävät hyvin UV-säteilyä ja kosteutta, mikä on parantanut massojen käyttöikää, valaisee Anton Panschin. Polyuretaanista ja hybridi-polymeereistä on tullut suosittuja.
– Polyuretaani on joustava ja hyvin tarttuva. Lisäksi se kestää kemikaaleja ja säätä, mikä tekee massasta erinomaisen valinnan moniin kohteisiin. Hybridi-polymeerit yhdistävät eri materiaalien parhaat ominaisuudet ja tarjoavat pitkäikäisen ratkaisun vaativiin olosuhteisiin.
Nykyiset saumausmassat tarjoavat paremman tarttuvuuden erilaisiin alustoihin, kuten esimerkiksi betoniin, tiiliin, lasiin ja metalliin.
– Ajan myötä on ymmärretty paremmin, kuinka tärkeää saumausmassojen joustavuus on. Tämä on merkittävää erityisesti suurissa rakennuksissa, joissa lämpötilan vaihtelut ja rakennuksen liikkuminen aiheuttavat rakenteellista elämistä.
– Vuosien saatossa myös massojen testaus ja sertifiointi ovat kehittyneet. Nykyaikaiset saumausmassat läpikäyvät tiukat testit ennen markkinoille pääsyä. Tämä takaa niiden laadun ja kestävyyden, tarkentaa Panschin.
Julkisivusaumausmassoilla on merkittävä rooli rakenteiden pitkäikäisyyden ja tiiviyden varmistamisessa.
Saumaus on erittäin tärkeää erityisesti rakennuksen toimivuuden, kestävyyden ja energiatehokkuuden kannalta.
– Julkisivusaumausten ensisijainen tehtävä on estää veden ja kosteuden pääsy rakennuksen rakenteisiin, korostaa Anton Panschin.
– Ilman kunnollista saumausta sadevesi, lumi ja kosteus voivat tunkeutua rakenteisiin, mikä johtaa kosteuden aiheuttamiin vaurioihin. Näitä voivat olla esimerkiksi home, lahovauriot ja betonirakenteiden rapautuminen.
Saumaus vaikuttaa rakennuksen äänieristykseen ja lämpöön.
– Hyvä saumaus varmistaa, että rakennus säilyttää lämpöä paremmin ja vähentää kylmäsiltoja. Samalla se vähentää ulkoa kantautuvan melun pääsyä sisätiloihin.
– Saumaukset estävät ilman vuotamisen rakennuksen ulkovaipan läpi, mikä auttaa säilyttämään sisäilman laadun ja pitää rakennuksen energiankulutuksen kurissa, hän jatkaa
Kunnollinen julkisivusaumaus vaikuttaa myös rakennuksen ulkonäköön ja sen pitkäikäisyyteen.
– Saumat, jotka on toteutettu oikein, eivät ainoastaan paranna rakennuksen esteettistä ilmettä, vaan ne myös pidentävät rakenteiden käyttöikää ja vähentävät korjaustarpeita, kiteyttää Pancshin.
Saumausmassojen huoltovälit ja huoltotoimenpiteet riippuvat käytetyn massan laadusta, julkisivumateriaalista sekä rakennuksen sijainnista ja altistumisolosuhteista. Yleisesti ottaen julkisivusaumausten huoltoväli vaihtelee 10–20 vuoden välillä.