Jos saumat ovat irti tartuntapinnoiltaan, keskeltä halki tai kovettuneita, tulee ne uusia
Rakenteiden saumat ja tiivistys jäävät usein vähemmälle huomiolle, vaikka niillä on keskeinen rooli rakennuksen kokonaisvaltaisen terveyden kannalta.
Saumauksella ja tiivistyksillä voidaan vaikuttaa rakennusten pitkäaikaiskestävyyteen ja kosteustekniseen toimivuuteen. Samoin kuin rakennusten energiatiiviyteen sekä sisäilman laatuun.
Saumauksen ja tiivistyksen merkitys tuotiin esille tammikuun puolivälissä seminaarissa, jonka järjestetivät Consti Korjausrakentaminen, Bostik, Sika Finland ja Tremco CPG Finland järjestivät 12.1.2024 ammattilaistapahtuman rakenteiden saumauksesta ja tiivistyksestä. Kiinnostus oli runsasta ja niin paikan päällä kuin etäyhteyden kautta tapahtumassa oli parisen sataa osallistujaa. Seminaarin viesti on selkeä: saumojen kuntoa kannattaa arvioida ja huoltaa ne ajoissa. Sauma on ehjä ja toimii, jos se on kiinni tartuntapinnoiltaan eikä ole haljennut keskeltä.
– Sauman pinnan verkkohalkeilu on merkki saumausmassan vanhenemisesta. Se ei kuitenkaan välttämättä ole merkki siitä, etteikö sauma olisi vielä toimiva. Jos saumat ovat irti tartuntapinnoiltaan, keskeltä halki tai kovettuneita, tulee ne uusia, painottaa yksikönjohtaja Petri Silvennoinen Consti Korjausrakentaminen Oy:stä.
Miten saumojen uusiminen tehdään kustannustehokkaasti?
– Pääperiaatteena on, että yli 10–15 vuotta vanhat elementtisaumat on syytä uusia kerralla, vaikka vauriot olisivat paikallisia. Saumat kannattaa myös uusia perusteellisen julkisivuremontin yhteydessä, vaikka saumat olisivatkin ehjät.
Silvennoisen mukaan korjauksia voidaan toteuttaa myös julkisivu kerrallaan, mutta näin kokonaiskustannus muuttuu suuremmaksi.
– Paikallisia saumauskorjauksia voidaan tehdä, mikäli 10-30 prosenttia saumoista on vaurioitunut, saumat ovat reilusti alle 10 vuotta vanhoja ja lisäksi syy saumojen paikalliseen vaurioitumiseen on selvillä, ohjeistaa Silvennoinen.
Vesi vaurioittaa
Saumausten tarkoitus on mahdollistaa rakennuksen hallittu ilmankierto ja tiivistää julkisivurakenne sadetta vastaan. Samoin kuin sallia julkisivurakenteiden liikkeet siten, että liike kohdistuu kyseiseen saumaan.
– Hyvän rakennusfysikaalisen toimivuuden edellytyksiä ovat ulkoverhouksen takana oleva avoin tuuletusrako, viistosadetta heikosti läpäisevä julkisivupinta ja heikosti homehtuvat materiaalit, listaa Tampereen yliopiston lehtori Toni Pakkala. Hän selvitti väitöstutkimuksessaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia olemassa olevaan betonirakennuskantaan.
– Mikäli nämä seikat toimivat huonosti, on rakennuksella korkea homehtumisriski.
Saumauksilla on merkittävä osuus julkisivun vaurioitumisen kannalta. Esimerkiksi epätiiviistä saumasta pääsee rakennuksen sisään kosteutta., Pakkala jatkaa.
Jos rakennuksessa ei ole riittävästi saumoja, hakee rakennus itse liikuntasaumansa. Tuolloin julkisivu halkeilee ja näistä kohdista pääsee kosteutta rakenteisiin.
– Ellei liikuntasaumaa ole lainkaan, eri taustamateriaalien välinen liitos repeää jossakin vaiheessa.
Pakkalan mukaan eteläiset julkisivut ovat kaikkein alttiimpia rasitusoloille.