Vaasalaisen taloyhtiön hissihanke käynnistyi asukkaiden toiveista – hissi parantaa erityisesti ikäihmisten elämänlaatua
Hissittömiä kerrostaloja rakennettiin Suomeen etenkin 1960- ja 1970-luvuilla, ja valtaosa Suomen yli 18 000 hissittömästä kerrostalosta on kolmi- tai nelikerroksisia. Vaikka väestö ikääntyy, hissien jälkiasennuksia on tehty varsin verkkaisesti.
Luku on pysäyttävä: noin puolet Suomen kerrostaloista on hissittömiä, hissittömiä kerrostaloja on yli 18 000 ja hissittömiä porrashuoneita noin 40 000. Varsinkin 1960- ja 1970 -luvuilla Suomeen rakennettiin runsaasti kolmikerroksisia kerrostaloja, joissa ei ole hissiä. Tämä oli mahdollista, koska rakennusmääräykset mahdollistivat pitkälle 1990-luvulle saakka kolmikerroksisten talojen rakentamisen hissittöminä.
Hissittömien talojen suurta määrää voidaan tarkastella yhden esimerkkikaupungin kautta. Yliopistokaupunki Vaasassa Merenkurkun rannalla kuntaliitosten jälkeen asuu lähes 70 000 ihmistä. Kaupungissa on noin 400 hissitöntä asuinkerrostaloa, ja niissä on yhteensä lähes 1 000 hissitöntä porrashuonetta, rappua. Samanaikaisesti väestö ikääntyy Vaasassa, ja koko Suomessa. Ympäristöministeriön ja Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksien tänä vuonna aloittaman kaksivuotisen Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen keräämien tietojen mukaan ikäihmisistä yli 40 prosenttia asuu kerrostalossa, mutta vain 55 prosentissa kerrostaloista on hissi. Ei siis ole ihme, että Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen taloyhtiöille tekemän kyselyn perusteella asukkaat toivovat, että heidän taloyhtiöissään parannettaisiin esteettömyyttä asentamalla tai päivittämällä hissejä.
Suurten ikäluokkien, 1940-luvun puolivälissä syntyneiden, vanheneminen on tuonut hissien jälkiasennukset ajankohtaisiksi monissa taloyhtiöissä. Jo vuonna 2013 esiteltiin Esteetön Suomi 2017 -hanke, jonka tavoitteena oli nostaa jälkiasennushissien rakentamisen määrä Suomessa vaiheittain vähintään 500:een vuositasolla. Tähän ei olla kuitenkaan päästy, vuosittain maassamme jälkiasennetaan hissi 100-200 porrashuoneeseen. Hissien jälkiasennusmäärät ovat pysyneet verrattain vähäisinä, vaikka hissi on rakennuksen esteettömyyden toteutumiselle tärkein asia, ja on arvioitu, että hissi voi pidentää iäkkäiden mahdollisuutta asua omassa kodissaan jopa seitsemällä- kahdeksalla vuodella. Suomessa 91 000 yli 65-vuotiasta asuu hissittömässä kerrostalossa, ja yli 65 vuotiaiden suomalaisten määrä tulee kasvamaan lähes 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Lähes jokaiseen taloon
Vaasan keskustassa Pitkäkadulla sijaitsee vuonna 1981 valmistunut kerrostalo, jossa on neljä kerrosta ja rappuja kaksi. Asunto-osakeyhtiö Rosengårdin kerrostalon molempiin rappuihin asennettiin jälkiasennuksena suomalaisen Koneen valmistava konehuoneeton hissi vuonna 2020.
Kohde on hyvä esimerkki siitä, miten hissihankkeen kypsyttely voi vaatia aikaa, ja miten luovillakin ratkaisuilla hissit voidaan asentaa vanhoihin taloihin.
– As. Oy Rosengårdin hissihanke lähti liikkeelle asukkaiden toiveista. Hissiä oli jo pohdittu aiemmin, mutta hanke ei lähtenyt etenemään. Asia kypsyi ja taloyhtiössä kiinnostus kasvoi. Lopulta yhtiökokouksessa päätettiin hissien hankkimisesta yksimielisesti, kertoo hissien jälkiasennushankkeiden parissa työskentelevä Jaakko Koivusalo Kone Hissit Oy:stä.
Hänen mukaansa on tavanomaista, että hissien jälkiasennustyöhön ryhdytään useita vuosia ensimmäisen keskustelun jälkeen.