Painovoimaisesta ilmanvaihdosta oltu Suomessa turhan hiljaa – painovoimainen järjestelmä ohjaa käyttäjiään tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon
Painovoimaisella ilmanvaihdolla on monta etua koneelliseen ilmanvaihtoon verrattuna.
Painovoimainen ilmanvaihto oli jopa vaarassa ”kadota”, mutta viime vuosina siihen on taas kohdistunut enemmän kiinnostusta.
Painovoimaisella ilmanvaihdolla on niin paljon etuja, että sitä kannattaisi hyödyntää nykyistä laajemmin varsinkin asuinrakentamisessa, sanoo arkkitehti Juulia Mikkola. Hän on kirjoittanut painovoimaisesta ilmanvaihdosta yhdessä Leino Kuuluvaisen ja Netta Böökin kanssa kirjan, joka julkaistiin 2022. Kirjasta on otettu uusi painos, sillä ensimmäinen myytiin loppuun puolessa vuodessa.
Painovoimaisen ilmanvaihdon rakentaminen ehti loppua Suomessa melkein kokonaan viime vuosikymmenellä, kun muutenkin harvinaiseksi käynyt järjestelmä epähuomiossa miltei kiellettiin vuoden 2010 energiamääräyksillä.
– Määräyksiä on sittemmin muutettu, ja vuodesta 2018 painovoimaista ilmanvaihtoa on voitu taas rakentaa uudisrakennuksiinkin.
– Painovoimaisesta ilmanvaihdosta on kuitenkin oltu Suomessa ”hiljaa” viimeiset vuosikymmenet.
Meillä on vahva koneellisen ilmanvaihdon teollisuus, joka on ammattimaisesti lobannut koneellisen ilmanvaihdon puolesta. Kun energialaskelmilla on osoitettu koneellisen ilmanvaihdon olevan energiatehokkaampaa, on unohdettu, että painovoimainen järjestelmä ohjaa käyttäjiään tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon, Juulia Mikkola huomauttaa.
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa viileä tuloilma saa asukkaat säätämään ilmanvaihdon sopivasti pienemmälle aina tilanteen mukaan.
– Toisin kuin koneellisessa ilmanvaihdossa, painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilmaa vaihdetaan yleensä vähemmän silloin, kun tiloissa ei oleskella. Näin säästyy myös energiaa. Painovoimaisen ilmanvaihdon järjestelmät ovat myös pitkäikäisempiä kuin koneelliset järjestelmät, mikä sekin vähentää rakennuksen kokonaisenergiankulutusta ja muitakin ympäristövaikutuksia.
Ilmanvaihtomääräykset on kirjoitettu pitkälti koneellisen ilmanvaihdon ehdoilla.
–Koska painovoimainen järjestelmä ei toimi koko ajan samalla tavalla, laskennallisen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen sekä käyttöönoton yhteydessä tehtävä mittaaminen on vaikeampaa kuin koneellisessa järjestelmässä, Mikkola toteaa.
Jo vuosisata sitten
Erityisesti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kivitalot kuluttavat usein säästeliäästi lämmitysenergiaa, mikä johtuu sen aikaisesta rakennustavasta.
– Tuolloin rakennettiin paksuja massiivitiiliseiniä, ikkunat olivat kohtuullisen kokoisia, talot ryhmitettiin umpikortteleiksi, ja ilmanvaihto hoitui luonnonvoimien avulla ilman sähköenergiaa, Juulia Mikkola sanoo.
– Koneellisen ilmanvaihdon sanotaan vähentävän energiankulutusta, koska siinä voidaan käyttää lämmöntalteenottoa, mutta käytännössä vanhojen rakennusten kokonaisenergiankulutus kasvaa aina ilmanvaihdon koneellistamisen myötä. Meillä rakennettiin matalaenergiataloja jo 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Yhtä energiatehokkaita taloja on rakennettu uudestaan vasta 2010-luvulla, hän jatkaa.
Lue lisää vuoden 2024 viimeisestä Kiinteistö&energia -lehden numerosta 8/2024!
Erityisesti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kivitalot kuluttavat usein säästeliäästi lämmitysenergiaa, mikä johtuu sen aikaisesta rakennustavasta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Livady