Asumisen hinta koostuu monista tekijöistä, poliitikot voivat vaikuttaa vain osaan niistä
Asuminen on ihmisen perustarve. Asuminen on kuitenkin kallista. Varsinkin isommissa kaupungeissa keskituloistenkin perheiden kuukausimenoista iso osa on erilaisia asumiseen liittyviä kustannuksia. Miksi? Rahastetaanko Suomessa ihmisen perustarpeella?
Asumisen kustannukset ovat nousseet Suomessa entisestään parin viimeisen vuoden ajan, koska Ukrainan sota kiihdytti inflaatiota. Inflaation kiihtyminen nosti korkotasoa, samalla lähes kaikkien asumiseen liittyvien tuotteiden, materiaalien ja palveluiden hinnat ovat nousseet.
Asumisen hinta vaihtelee Suomessa alueittain. Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin suomalaiset maksavat asumisesta noin viidenneksen nettotuloistaan. Asuntojen vuokrat vaihtelevat 10-30 euron neliöhinnan välillä. Omistusasunnot maksavat Suomessa keskimäärin 2 100 euroa per neliö, mutta suurissa kaupungeissa asunnot ovat paljon kalliimpia.
Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostatin tuoreiden tietojen mukaan Suomessa asuminen ei ole erityisen kallista. Eurostatin mukaan asumiskustannukset ovat kohtuuttomat, jos yli 40 prosenttia kaikista käytettävissä olevista tuloista, mahdollinen asumistuki huomioiden, menee asumiseen. Eurostatista saa tilastoja sekä kaupunki- että maaseutualueille. Suomen kaupungeissa keskimäärin 7,5 prosentilla asumismenot nousevat yli 40 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Tämä tarkoittaa, että 15 EU-maassa sekä Norjassa ja Sveitsissä asumismenot ovat Suomea suhteellisesti korkeammat. Maihin lukeutuvat Norjan ja Sveitsin lisäksi muun muassa Tanska, Saksa, Hollanti ja Ruotsi. Lisäksi Suomessa vain 3,6 prosentilla väestöstä on maaseudulla kohtuuttomat asumiskustannukset. Kuudessa maassa on maaseudulla suhteessa vähemmän ihmisiä, joilla on kohtuuttomaksi luokitellut asumiskustannukset.
Mutta tilastot eivät kerro koko totuutta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tilanteita, joissa asuntolainan lyhennys, yhtiövastike ja taloyhtiön remonttilainan lyhennyksiin kerättävä rahoitusvastike voivat yhteensä olla 2 000 euroa kuukaudessa, tai hieman ylikin. Jos kotitaloudessa on kaksi keskituloista, bruttotulot ovat yhteenlaskettuna noin 7000 euroa tai hieman yli. Verojen jälkeen nettotulot ovat yhteenlaskettuna noin 5 500-5 600 euroa. Tästä summasta reilut 2 000 euroa asumiskuluihin ovat iso menoerä, varsinkin kun esimerkiksi myös ruokakustannukset ovat nousseet tuntuvasti, samoin sähkön hinta.
Edellä kuvatut luvut perustuvat tavallisessa helsinkiläisessä kerrostaloyhtiössä asuvan nelihenkisen perheen kuukausituloihin ja -kustannuksiin.
Korkein aita
Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola sanoo asumisen hinnan koostuvan tekijöistä, joihin voidaan vaikuttaa, ja tekijöistä, joihin emme voi vaikuttaa.
– Olen huomannut, että monet Espanjasta loma- asunnon itselleen ostaneet ovat ihmetelleet, miten edullista Espanjassa on rakentaa verrattuna Suomeen. Kuitenkin Espanja sijaitsee Etelä-Euroopassa ja Suomi pohjoisessa. Espanjassa ei ole routaa, johon taas Suomessa pitää varautua. Suomessa taloihin pitää rakentaa kunnolliset, kestävät perustukset ja eristeet, joita taas Espanjassa ei tarvitse tehdä samalla tavalla.
– Ilmasto vaikuttaa paljon rakennuskustannuksiin ja sitä kautta asuntojen hintoihin. Espanjassa ei tarvita rakennusteknisesti niin vaativia taloja kuin Suomessa.
Metsola huomauttaa Suomen olevan kympin oppilas sääntöjen noudattamisessa.
– Tätä voi hieman karrikoiden kuvailla niin, että Suomessa viranomaiset etsivät aidan korkeinta kohtaan tulkitessaan EU:n direktiivejä, Suomen lainsäädäntöä sekä asetuksia. Monissa muissa EU-maissa viranomaiset etsivät linjaa muodostaessaan paikkoja, joissa on aita kaikkein matalin.
Metsola korostaa, että Suomessa rakentamista ja asumista ohjataan lainsäädännöllä sekä monilla normeilla, joilla on hyvät aikeet.
– Normien noudattamisen yhteenlaskettuna lopputuloksena asumisen hinta kuitenkin kipuaa korkealle tasolle. Suomessa asumisen taso on korkealla, asian kääntöpuolena voidaan kysyä, onko meillä siihen varaa.
Esimerkiksi Metsola nostaa putkiremontit.
– Suomessa putkiremontit tehdään pääosin linjasaneerauksissa, jossa uusitaan kaikki mahdollinen. Nämä remontit ovat kalliita. Monissa muissa maissa vanhoja putkia ei korvata uusilla, vaan uudet putket vedetään rakenteen päälle ja koteloidaan. Esimerkiksi Ranskassa ei edes tunneta sanaa putkiremontti. Monenlaisia fiksuja vaihtoehtoja voisi löytyä näiden ääripäiden välistä.
Metsolan mukaan asumisen kustannuksia Suomessa nostaa myös verotus.
– Rakentamisessa veroluonteisten kustannusten, suorien ja välillisten, yhteenlaskettu osuus on 40-45 prosenttia kustannuksista.
Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 2/2024!
Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostatin tuoreiden tietojen mukaan Suomessa asuminen ei ole erityisen kallista. Eurostatin mukaan asumiskustannukset ovat kohtuuttomat, jos yli 40 prosenttia kaikista kaytettavissa olevista tuloista, mahdollinen asumistuki huomioiden, menee asumiseen.