Sähkömarkkinoiden hintavaihteluriski nyt vain asiakkaiden harteilla – hintaennuste ulottuu vain vuorokauden päähän

Suomalaiset tottuivat vuosien ajan edulliseen sähköön, jonka hintakehitys oli hyvin vakaata ja ennustettavaa. Sähkömarkkinoilla perustukset järkkyivät, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Loppuvuodesta 2022 sähkön hinta nousi reippaasti. Tuolloin määräaikaisia sähkösopimuksia joutui tekemään muun muassa 20-30 sentin kilowattituntihinnoilla.

Osa kuluttajista teki sopimuksia, muiden vaihtoehtojen puuttuessa, jopa 40-50 sentin kilowattituntihinnoilla. Ennen Ukrainan sodan laajentumista helmikuussa 2022, määräaikaisten sähkösopimusten hinnat liikkuivat 4-7 sentin kilowattituntihinnoissa.

Viimeisen vajaan parin vuoden ajan suomalaiset ovat huomanneet, miten sähkön hinta voivaihdella suuresti päivästä toiseen.

Seuraavan päivän sähköenergian hinta määräytyy spot-markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Keskeisiä toimijoita näillä markkinoilla ovat tarjontapuolella voimalaitoksia omistavat sähkön tuottajat ja ostopuolella sähkön vähittäismyyjät sekä suuret teollisuuslaitokset. Hinta asetetaan pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa.

Suurin osa sähkönkulutuksesta Suomessa katetaan ydinvoimalla, vesivoimalla, teollisuuden yhteistuotannolla, tuulivoimalla, lauhdevoimalla sekä muulla tuotannolla. Loput tarvittavasta sähköstä tuodaan pääsääntöisesti Ruotsista. Yhteistuotantolaitoksissa käytetään yleensä hiiltä, maakaasua, turvetta ja puuta. Puuperäisiin polttoaineisiin kuuluvat puu, selluteollisuuden prosessiin liittyvät metsäteollisuuden jäteliemet sekä muut puuperäiset polttoaineet.

Sähkömarkkina on käytännössä kauppapaikka, jonka avulla tyydytetään sähköntarve. Se on siis väline, ei itseisarvo.

Sähkön hinta muodostuu usean eri muuttujan yhteisvaikutuksesta. Sähkön hintaan vaikuttaa muun muassa sää. Lämpimät ja sateiset talvet saattavat laskea sähkön hintaa, kylminä talvina hinta nousee. Jopa sääennusteet itsessään voivat vaikuttaa hintakehitykseen.

Sähkön markkinahintaan vaikuttavat myös lisäksi tuotetun ydin-, tuuli- ja lämpövoiman määrä, polttoaineiden, kuten öljyn ja hiilen hinnat, päästöoikeuksien hinnat, sähkön kysyntä ja käytettävissäoleva siirtokapasiteetti, talouden yleinen tilanne, poliittinen tilanne sekä tuulen,auringon ja veden alkuperätakuut. Niillä todistetaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön alkuperä.

– Sähkön tuotantotavat ovat jo muuttuneet merkittävästi, ja muutos jatkuu. Sähköä tuotetaan aiempaa sääriippuvaisemmilla tavoilla, kuten esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalla. Sen vuoksi hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen, sanoo kiteyttää sähkömarkkinoiden tilanteen sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta.

Hänen mukaansa nykyisessä sähkömarkkinamallissa on muutamia ongelmia.

– Ensimmäinen ongelma on se, ettei asiakkaiden kysyntäjousto vaikuta edellisenä päivänä määritettyihin hintoihin ja siten yleiseen hintatasoon. Viime talvena oli päiviä, jolloin sähkönkäyttöä pyydettiin vähentämään sähkön riittävyyden turvaamiseksi. Ihmiset vähensivät merkittävästi sähkön kulutusta, mutta se ei näkynyt ollenkaan hintatasossa. Kuluvana vuonna tammikuun viidentenä päivänä sähkön pörssihinta oli lähellä 2 000 euron megawattituntihintaa verottomana. Silloin yleistä tietoisuutta herätettiin ja asiakkaat näkivät hinnat, kulutusta vähennettiin. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähkön käyttö väheni jopa 1 000 megawatia.

– Jos 1 000 megawattia pienempi kulutus olisi saatu mukaan sinne edellisen vuorokauden markkinahinnan muodostukseen, niin hintataso olisi pudonnut merkittävästi, Järventausta toteaa.

Lisäksi hintavaihteluista aiheutuva riski pörssisähkösopimuksissa jää kokonaan asiakkaan harteille.

Järventaustan mukaan ratkaisu voisi olla toisessa sähköpörssin huutokauppakierroksessa, jolloin mahdolliset joustot voisivat näkyä markkinahinnassa.

– Myös sähkönmyyjät voisivat kehittää asiakkaille joustoratkaisuja, maksaa joustosta asiakkaalle ja hyödyntää joustoa omassa toiminnassaan riskien hallinnassa.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 4/2024!

KE1

Moni kuluttaja on siirtynyt pörssisähkön käyttöön. Asiakas tietää pörssisähkön hinnan vain vuorokaudeksi eteenpäin.