Espoo luopui kokonaan hiilen poltosta – lämmöntuotanto perustuu hukkalämmön talteenottoon, lämpöpumppuihin sähkökattiloihin ja lämpövarastoihin
Kaukolämpö on edelleen suosituin lämmitysmuoto maassamme. Sen osuus on Energiateollisuus ry:n keräämien tietojen mukaan asuin- ja palvelurakennuksissa 45 prosenttia. Suosio perustuu kilpailukykyiseen hintaan ja luotettavuuteen.
Kaukolämmön tuotantotavoissa on kuitenkin tapahtumassa muutos, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia. Viime vuonna kaukolämpöä eri paikkakunnilla tuottavat energiayhtiöt alkoivat enenevässä määrin investoimaan sähkökattiloihin. Sähkökattiloilla tuotetaan kaukolämpöä silloin, kun sähköä on edullisesti tarjolla. Samalla kaukolämpö tasoittaa sähkön hintakuoppia ja lisää näin uuden rakennettavan sähköntuotannon kannattavuutta. Energiateollisuuden kaukolämmön vuositilastojen mukaan sähkökattiloiden osuus lämmöntuotannosta oli vuositasolla kaksi prosenttia. Sähkökattiloihin investoidaan kuitenkin koko ajan lisää, ja niiden tuotannon odotetaan kasvavan.
Kaukolämmön vuorovaikutus sähköjärjestelmän kanssa tasoittaa sähkön hintavaihteluita. Kaukolämpö tasoittaa sähkön hintakuoppia ja lisää näin uuden rakennettavan sähköntuotannon kannattavuutta. Tilastot myös osoittavat, että sähkön ja lämmön kulutuspiikit osuvat samoille päiville. Ilman kaukolämmön korkeaa osuutta sähkön kysyntä- ja hintapiikit olisivat huomattavasti nykyistä korkeampia ja sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden rakentaminen vastaavasti kalliimpaa.
– Kaukolämmön yhteydessä voidaan tuottaa merkittävästi nykyistä enemmän joustoa ja hintavakautta sähköjärjestelmään. Fossiilisten poltto loppuu lähes kokonaan lähivuosina. Uutta tässä on se, että jäljellä olevia päästöllisiä polttoaineita ei enää korvata bioenergialla, vaan sähköllä ja hukkalämmöillä. Energiantuotannossa bioenergian käyttö kääntyy vähitellen laskuun, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Hiilivoimala kiinni
Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkko on hyvä esimerkki menossa olevasta muutoksesta. Kolmen paikkakunnan kaukolämpötuotannosta vastaava Fortum sulki huhti-toukokuun vaihteessa viimeisen hiilivoimalan. Päätöksen myötä Fortumin lämmitysja jäähdytysliiketoiminta luopui hiilen käytöstä Suomessa vuosi ennakoitua aiemmin.
Hiilen käytöstä luopuminen on osa Fortumin ja Espoon kaupungin yhteistä Espoo Clean Heat -ohjelmaa, jonka aikana Fortum muuttaa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueen kaukolämmön hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Fortum investoi noin 300 miljoonaa euroa Espoon alueen kaukolämmön kehittämiseen, jonka ansiosta tuotanto perustuu yhä enenevässä määrin hukkalämmön talteenottoon, lämpöpumppuihin, usean sadan megawatin sähkökattiloihin ja lämpövarastoihin. Vuonna 2023 päästöttömän kaukolämmöntuotannon osuus oli 63 prosenttia, ja yksikön sulkemisen myötä luku kasvaa merkittävästi.
Vuonna 1977 käynnistyneen hiiliyksikön kaukolämmön tuotantoteho oli 130 megawattia ympäristövaatimusten mukaisesti. Sähkön tuotantoteho on 68 megawattia.
Lähivuosien siirtymäaikana kylmimpien ajankohtien lämmön- ja samalla sähköntuotanto varmistetaan kaasulla, jota Suomeen saadaan LNG-terminaalin ja Balticconnector-kaasuputken kautta. Kun lämmöntalteenotto Microsoftin tulevista datakeskuksista Kirkkonummella ja Espoossa käynnistyy, kaasun käyttö korvataan datakeskusten hukkalämmöillä. Niiden odotetaan tuottavan asteittain noin 40 prosenttia asiakkaiden vuotuisesta kaukolämmöntarpeesta.