Ilmalämpöpumppu sopii myös kerrostaloasuntojen lämmitykseen
Kun kerrostalon kaikkiin asuntoihin asennetaan yhteneväisesti ilmalämpöpumput, taloyhtiö voi ohjata niitä lämmityskäyttöön. Edut ovat samat kuin pientaloissa, eli energian säästö sekä mahdollisuus viilennykseen helteellä. Ratkaisulla on lyhyt takaisinmaksuaika, kymmenvuotisella lainalla jopa negatiivinen.
Ilmalämpöpumppu on perinteisesti ajateltu omakoti- tai rivitaloasunnon lämmityksen tehostajaksi. Muutaman viime vuoden aikana niitä on sijoitettu myös kerrostalojen parvekkeille, mutta silloin vain ilmastointilaitteiksi eli pahinta hellettä torjumaan.
Kerrostalolämmityksessä ILP on ollut hyvin harvinainen, joskaan ei ihan tavaton ilmiö. Suomessa on sellaisia kerrostaloyhtiöitä, joiden energiaratkaisuna on asuntokohtainen, suora sähkölämmitys. Silloin huoneiston oma, esimerkiksi luhtitalon avoimeen rapputilaan asennettu pumppu on erittäin tehokas tapa leikata asunnon lämmityskuluja.
Yleensä lämmitys on kuitenkin toteutettu polttamalla jotakin fossiilista ainetta. Taloyhtiöllä on voinut olla oma, kevytöljyllä syötetty kattila tai se on liittynyt kaukolämpöverkkoon, joka puolestaan nielee yleensä kivihiiltä.
Pyrkimys eroon fossiilisista ja erityisesti venäläisistä energialähteistä sekä kaukolämpöyhtiöiden monopoliasemasta hinnoittelussa on kuitenkin kääntänyt katseet kohti lämpöpumppuja. Teknisesti helpoin ja investoinniltaan kevein on ilmalämpöpumppu, mutta taloyhtiöiden kohdalla ne eivät ole olleet juridisesti helppoja ratkaisuja.
Turkulainen Termix Oy on kehittänyt järjestelmän, missä perinteiset ilmalämpöpumput on koottu kiinteistöjen ulkoseinille ja mukautettu talon yleisjulkisivuun. Niitä voidaan käyttää hallitusti sekä viilennykseen että osana koko taloyhtiön lämmitysjärjestelmää.
Koko taloyhtiön ratkaisut
Koska lämmitys on lähes poikkeuksetta määritelty taloyhtiön hoidettavaksi yhtiövastiketta vastaan, parvekkeille asennettuja ilmalämpöpumppuja ei ole kannattanut tai usein ei edes saa käyttää lämmitykseen, vaikka se olisi energiateknisesti edullista. Kun lämpö kuuluu yhtiövastikkeeseen, oma lämmöntuotto ei kannata.
Lämpöpumpputekniikan käytössä taloyhtiölle on jäänyt lähes ainoana mahdollisuutena siirtyä keskitetysti joko maalämpöön tai hyödyntää osaratkaisuna poistoilman energian pumppaamista lämmitykseen ja käyttöveteen. Uusien ulkoilmasta keskitetysti pannuhuoneen kautta lämmitys- ja käyttöveteen energiaa pumppaavien laitteiden soveltaminen on vasta alkanut.
Kun ilmalämpöpumput asennetaan jokaiseen asuntoon ja niiden lämmityskäytön ohjaus yhdistetään talokohtaiseksi, niiden käyttö eräänä lämmitysenergian lähteenä tulee järkeväksi. Taloyhtiö voi jäädä kaukolämmön käyttäjäksi, mutta huoneistojen lämmityksessä vaihtelumahdollisuus paranee, eli käytetään edullisinta kulloinkin saatavissa olevaa energiaa.
Näin saavutetaan hybridilämmitys, jollaisiin on parin viime vuoden aikana kiinnitetty erityisesti huomiota. Tätä kehitystä on ajanut vauhdilla eteenpäin eri energiamuotojen kustannusten nousu, mutta erityisesti sähkömarkkinoilla tuntikohtaisten tariffien hyvin jyrkät heilahtelut.
Kireillä pakkasilla ja sähkön ollessa kalleimmillaan kaukolämpö on pääasiallinen lämmitysenergian lähde, mutta tuulisina, aurinkoisina, halvan sähkön päivinä lämpöpumput antavat asuntoihin hyvin edullista asumismukavuutta. Lämmin käyttövesi on yleensä edullisinta tehdä edelleen kaukolämmöllä. Vastaavasti kesähelteellä lämpöpumput viilentävät, kun sähkö on edullista tai oma aurinkosähkö ilmaista.
Yhteinen hankinta- ja asennuspäätös tuo hyötyjä, kun suunnitellusta käyttöönottoon voidaan koko hankinta hoitaa yhtenäisenä prosessina. Saman muotin mukainen rakenne auttaa myös kaavoituksen ja ulkoasun kannalta, koko saneeraus saadaan sulautumaan olemassa olevaan julkisivuun.
Tehdasolosuhteissa valmistettujen lämmityselementtien asennus on erittäin nopeata, jolloin ulkoseinällä tapahtuvan työn määrä jää pieneksi. Samalla asennustyön laatu paranee huomattavasti verrattuna asuntokohtaisiin asennusratkaisuihin.