Helsingin Myllypurossa 60-vuotias kolmen kerrostalon kokonaisuus remontoitiin A-energialuokkaan
Suomen suurin vuokranantaja Heka etsi EU-rahoitteisessa Helenahankkeessa neljän vuoden ajan kustannustehokkaimpia tapoja vähentää talojensa energiankulutusta peruskorjausten yhteydessä.
Miten voidaan vähentää energiakustannuksia, ja samalla lämmittää kiinteistöjä ympäristö- ja ilmastoystävällisemmin? EU-rahoitteisessa Helena-hankkeessa etsittiin kustannustehokkaimpia tapoja parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä Hekalla. Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) on Helsingin kaupungin kokonaan omistama yhtiö, se on Suomen suurin vuokranantaja. Hekalla on reilut 560 vuokratalokohdetta ja noin 54 000 ara-vuokra-asuntoa. Näissä asunnoissa asuu yhteensä noin 100 000 asukasta. Hekan talot pääosin lämmitetään kaukolämmöllä, Heka käyttää noin seitsemän prosenttia Helsingin energiayhtiö Helenin tuottamasta kaukolämmöstä. Vielä pieni osa Hekan taloista hyödyntää maalämpöä.
Heka sai EU:lta vuonna 2020 ensimmäisenä suomalaisena toimijana toimijana asuinrakennusten energiatehokkuuden optimointiin Euroopan komission myöntämän rahoituksen. Rahoitusta myönnettiin 1,8 miljoonaa euroa. Tämän rahoituksen avulla Heka vivutti yhteensä noin 86 miljoonaa euroa energiatehokkuuden peruskorjauksiin vuosina 2020-2024. Heka saavutti 8,9 gigawattitunnin vuotuiset energiansäästöt. Se vastaa arviolta yli 3 500 kerrostalokaksion vuotuista sähkönkulutusta. Hankkeen tavoitteena on vähentää Hekan laajojen peruskorjauskohteiden energiankulutusta noin 40 prosenttia kohteelle teetettävän monitavoiteoptimoinnin avulla.
Lisäksi hankkeessa kokeiltiin uusia innovaatioita, kuten sähkön varastointia, sekä tutkittiin energia palveluna -mallin Hekalle tiukentuvassa taloustilanteessa.
– Taustalla on halu pitää Hekan vuokrataso mahdollisimman maltillisena. Siksi haluamme vähentää energiankulutusta ja sitä kautta energiaan käytettävää rahaa. Energiankulutuksen vähentäminen on myös ilmasto- ja ympäristöteko, sanoo Hekan energiapäällikkö Jenni Korsrå.
Tällä hetkellä yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä aiheutuu rakennusten lämmittämisestä. Kaupungin omalle rakennuskannalle on asetettu hyvin tiukat ja sitovat energiatehokkuusvaatimukset sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Helsingin tavoitteena on rakennuskannan energiankäytön hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.
Monitavoiteoptimointi työkaluna
Keskeisenä työvälineenä käytettiin monitavoiteoptimointeja, joilla selvitettiin elinkaarikustannuksiltaan kannattavimmat toimenpiteet yli 50 kohteeseen. Monitavoiteoptimointi on työkalu, joka mahdollistaa keskenään ristiriitaisten tavoitteiden tehokkaan vertailun.
Monitavoiteoptimoinnilla pyritään vastaamaan kysymykseen: Mikä ratkaisu on optimaalisin, kun otetaan huomioon tavoitteet? Helena-hankkeessa tavoitteena oli elinkaarikustannusten optimointi.
Parhaan yhdistelmän löytäminen lukuisten vaihtoehtojen joukosta on työlästä tai jopa mahdotonta tavanomaisilla menetelmillä. Optimointialgoritmi tekee tuhansien vaihtoehtojen nopean vertailun mahdolliseksi. Optimoinnissa vertaillaan tilannetta nykytilaan tai haluttuun referenssitilanteeseen.
Vertailussa voidaan huomioida myös toimenpiteet, jotka tehdään joka tapauksessa peruskorjauksessa.
Rakennusten energiankulutus muodostuu lukuisten muuttujien yhteisvaikutuksena, eikä tavanomaisella muutamien vaihtoehtojen tarkastelulla välttämättä löydetä parhaita ja kustannustehokkaimpia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseen.
Monitavoiteoptimoinnissa vertaillaan jopa miljoonia kohteeseen soveltuvia ratkaisuja samanaikaisesti, kun halutaan ymmärtää asioita kokonaisuuksina ja eri muuttujien vaikutusta toisiinsa. Ratkaisuyhdistelmien joukosta valitaan elinkaarikustannuksiltaan ja energiatehokkuudeltaan paras kokonaisratkaisu kullekin korjattavalle rakennukselle.