Putkistojen haarakohdat ovat altteimpia syöpymille. Kuva: Sustera

Pistesyöpymiä jopa alle kymmenen vuotta vanhoissa vesijohdoissa

Ennenaikaisia vaurioita vesi- ja viemäriputkiin saattaa syntyä muun muassa vedenlaadusta, virtausolosuhteista sekä materiaali- ja asennusvirheistä. Taloyhtiön tulisi tarkastuttaa putkistonsa tutkimuksella yleisesti kymmenen vuoden välein.

Käyttövesi- ja viemäriputkien kunto saattaa yllättää taloyhtiöissä iloisesti tai vähemmän iloisesti. Putkistojen kunto vaihtelee keskenään suuresti jopa rakennusten iästä huolimatta.

– Putkistojen kuntotutkimus on ehdottomasti paras keino selvittää niiden kuntoa, on kyse sitten esimerkiksi syöpymistä, puutteellisista asennuksista tai muista ongelmista. Putket kannattaa tutkia ennalta ehkäisevästi, vuoto on yleensä jo vahva merkki siitä, että toimenpiteisiin olisi pitänyt ryhtyä jo huomattavasti aikaisemmin, sanoo Kalle Lehtinen Sustera Finlandista. Yhtiö, joka tarjoaa kiinteistön asiantuntijapalveluita syntyi, kun Raksystems, Green Building Partners, EcoReal, KnowTek sekä Suomen radonhallinta muodostivat Sustera Finlandin, joka on osa Sustera Groupia.

Kuntotutkimuksen hinta määräytyy läpivalaisukuvausten määrän ja viemäriputkien kuvauslaajuuden perusteella, johon vaikuttaa rakennuksen koko ja sitä mukaa tutkimusten laajuus. Putkistojen kunto ei suoranaisesti katso kiinteistön ikää. Putkistot voi olla hyvässä kunnossa varsin vanhassakin kiinteistössä, mutta toisaalta putkistot voi tarvita huoltoa ja korjausta melko uudessakin kiinteistössä.

– Meille on tullut vastaan alle kymmenenkin vuotta vanhoja kiinteistöjä, joissa käyttövesiverkoston kupariputkissa on pistesyöpymiä. Kupariputket syöpyvät yleensä suhteellisen hitaasti, joten riittävällä tarkastusvälillä niiden kuntoa voidaan seurata, eikä isoja yllätyksiä todennäköisesti pääse tapahtumaan, Lehtinen kertoo.

Hänen mukaansa putkien kuntoon tuntuu vaikuttavan usein veden laatu. Vaikka veden laatu olisi talousveden laatuvaatimusten mukainen, saattaa joillakin alueilla esiintyä syöpymistä normaalia enemmän, minkä oletamme johtuvan nimenomaan veden laadusta.

– Toki putkissakin saattaa joskus olla laadultaan heikompia eriä. Komposiittiputki kestää kupariputkea paremmin veden laadun vaihteluita, mutta kupari on edelleen aika käytetty materiaali putkistoissa.

Syöpymien lisäksi toinen varsin yleinen ongelma uudemmissa kiinteistöissä ovat komposiittiputkien liitosten asennusvirheet, jotka alkavat ennen pitkää vuotaa.

– Näissä tapauksissa liitokset eivät ole oikein asennettu. Ne ovat jääneet vajaiksi, koska putkia ei ole työnnetty toistensa sisään pohjaan saakka. Kyse on yksinkertaisesti huolimattomasta asennuksesta.

Laaja tutkimus

Kokonaisvaltainen LVV-kuntotutkimus ei ole yleensä tarpeen aivan uusimmissa kiinteistöissä. Sen sijaan uudempienkin kiinteistöjen verkon laadun valvontaan kannattaa taloyhtiöissä satsata ainakin, jos alueella tiedetään veden laatu sellaiseksi, että se syövyttää putkia tai jos verkoston virtaamat ovat jääneet valmistumisvaiheessa säätämättä. Myös mahdolliset asennusvirheet ilmenevät tätä kautta.

– Läpivalaisukuvaus antaa verkon kunnosta luotettavan kuvan edellyttäen, että otanta on riittävän suuri. Toisaalta laaja kuvaus maksaa aina enemmän taloyhtiölle, sillä tutkimuksen hinta määräytyy osittain läpivalaisukuvien määrän mukaan, Kalle Lehtinen sanoo.

Muutaman kuvan ottaminen verkostosta vie parisen tuntia, mutta kymmenien tai jopa satojen kuvien ottaminen voi viedä joitakin päiviä. Jotta verkoston kunnosta saa oikean kuvan, kannattaa verkostoa kuvata riittävän laajasti, minkä ammattitaitoinen kuntotutkija osaa määrittää.

– Ammattitaitoinen kuntotutkija osaa etsiä verkostosta sen riskialtteimmat kohdat, jotka ovat tyypillisesti virtausteknisesti haastavat mutka- ja haarakohdat. Niissä syntyy yleensä pyörteitä, jotka kuluttavat kupariputkea suojaavaa oksidikerrosta, Lehtinen selvittää.

Lue lisää Kiinteistö & energia -lehden numerosta 6/2024!