Viilentämisen lisäksi ilmalämpöpumppu puhdistaa sisäilmaa. Jos pumppua käytetään jatkuvasti lämmittämiseen tai viilentämiseen, on sisäyksikön pölysuodatin hyvä imuroida kahden viikon välein. Kesällä satunnaisessa viilennyskäytössä riittää puhdistus noin kerran kuukaudessa. Eetu Komaro näyttää miten pölysuodatin irroitetaan. Kuva: Daikin

Joitakin viikkoja kestävästä hellejaksosta voi aiheutua Suomessa 200–400 ennenaikaista kuolemaa

Vain joka kymmenes uusi asuinkerrostalo on varustettu järjestelmällä, joka pitää asuntojen lämpötilan siedettävänä hellekausien aikana. Vanhoissa asuintaloissa viilennys on vielä harvinaisempaa.

Viilennykselle on kuitenkin kasvava tarve. Ilmatieteen laitoksen helletilaston mukaan viikon hellejaksot ovat yleisiä. Poikkeuksellisia, vähintään kolmen viikon hellejaksoja on aiemmin koettu harvoin, mutta 2000-luvulla 25–31 päivää yhtäjaksoisesti kestäneitä helteitä on ollut jo viitenä kesänä. Reilusti yli kolmen viikon hellejaksoja on osunut muun muassa Helsinkiin, Vantaalle, Porvooseen, Kouvolaan, Heinolaan, Jämsään ja Mikkeliin.

Asuntojen ylilämpenemistä tutkittiin Suomen Akatemian rahoittamassa laajassa tutkimuksessa, jossa seurattiin vuosina 2020-2023 noin 10 000 asunnon sisälämpötilaa. Tutkimuksessa havaittiin, että jo nykyisin koettavat, pitkittyneet hellejaksot nostavat kaikkien rakennusten sisälämpötiloja liikaa – ja tulevaisuudessa sisätilojen kuumuus vain pahenee. Tutkimuksissa olivat mukana Aalto-yliopisto, THL, Itä-Suomen yliopisto ja Ilmatieteen laitos.

Jäähdyttämättömien uudisasuinrakennusten maksimilämpötilat nousivat mittausten mukaan jopa 35–38 asteeseen. Tutkimuksen mukaan pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä hellejaksosta voi aiheutua Suomessa 200–400 ennenaikaista kuolemaa, mikä on enemmän ihmishenkiä kuin tulipaloissa menetetään vuodessa. Suurin osa vakavista haitoista johtuu siitä, että kuumuus pahentaa pitkäaikaissairauksien oireita. Tutkittujen rakennusten iällä tai asunnon koolla ei juuri ole vaikutusta sisälämpötiloihin.

Asuntojen ylilämpenemisen riskiä nykyilmastossa ja ilmastonmuutosmallien ennustamassa kuluvan vuosisadan puolivälin ilmastossa tutkittiin simuloinneilla 2010- ja 1960-luvun rakennuskantaa edustavissa kerrostaloissa. Rakennusten ominaisuuksien lisäksi mallinnuksissa käytettiin tietoja ulkoilman lämpötilasta, kosteudesta, auringonsäteilystä ja tuulen nopeudesta. Mallinnuksissa tutkittiin rakennusten ylilämpenemistä sekä tyypillisinä että poikkeuksellisen helteisinä kesinä.

Nykyisten rakentamismääräysten mukaan ei uusien asuinrakennusten huonelämpötila saisi ylittää 27 asteen raja-arvoa enempää kuin 150 astetunnin verran vuoden aikana. Toisin sanoenraja-arvon ylitys  yhdellä asteella on sallittu enintään 150 tunnin ajan, mutta kahdella asteella vain 75 tunnin ajan. Kuitenkin jo nykyisessä ilmastossa pitkittyneen helleaallon aikana 27 asteen ylitysten määrä astetunteina voi olla moninkertainen, ja tulevaisuuden ilmastossa asuntojen ylilämpenemisen riski kasvaa edelleen. Simulointien perusteella aurinkosuojauksella ja ikkunatuuletuksella voidaan huonelämpötiloja laskea merkittävästi sekä nykyisessä että tutkitussa tulevaisuuden ilmastossa. Ylilämpenemisen täydellinen välttäminen simuloidun asunnon erihuoneissa onnistui olohuoneeseen  asennetullailmalämpöpumpulla.

– Tutkimusten mukaan sisälämpötilat nousevat  uusissakin rakennuksissa epämukaviksi ja jopa vaarallisen korkeiksi. Asuntojen ylilämpeneminen on paitsi mukavuusasia, myös todellinen terveysriski pitkäaikaissairaille sekä vanhenevalle väestölle, lämpöpumppuvalmistaja Daikin Finlandin toimitusjohtaja Mikko Ropponen sanoo.

Yleisimmät järjestelmät

Suomalaisissa asunnoissa yleisimmät ilmanvaihtojärjestelmät ovat painovoimainen ilmanvaihto sekä koneellinen poistoilmanvaihto, joista molemmissa sisään tuleva korvausilma otetaan suoraan ulkoa.

Uusissa rakennuksissa on puolestaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Ilmastoinnista puhutaan, kun tuloilmaa voidaan lämmittää tai jäähdyttää. Uusistakin asuinkerrostaloista vain joka kymmenes on varustettu järjestelmällä, joka pitää lämpötilan mukavuusalueella helteiden aikana.

Jäähdyttävän koneellisen keskusilmastoinnin rakentaminen vanhoihin taloihin saattaa olla kallista ja vaikeaa. Jäähdytystarve voidaan kuitenkin ratkaista tehokkaasti ilmalämpöpumpuilla.

– Jäähdyttävän ilmalämpöpumpun voi asentaa käytännössä millä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmällä varustettuun taloon tahansa. Useimmissa kerrostaloasunnoissa viilentäminen ilmalämpöpumpulla on mahdollista, jos asunnossa on parveke, jonne lämpöpumpun ulkoyksikön voi sijoittaa, Daikinin tekninen päällikkö Jussi Kummu kertoo.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 4/2024!