Ammattitaitoisen työvoiman puute on kasvun este kiinteistöpalveluissa
Kiinteistöala tarjoaa monipuolisia työmahdollisuuksia myös lyhyellä koulutuksella. Tekijöille on tarvetta, sillä esimerkiksi kiinteistönhoitajista ja siivoajista on pulaa.
Vaikka talouden suhdannenäkymät ovat synkentyneet sitä enemmän mitä pidemmälle kuluva vuosi on edennyt, kärsitään kiinteistöalalla yhä työvoimapulasta. EK:n heinäkuun lopussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan ammattitaitoisen työvoiman puute on yleinen myynnin kasvun este kiinteistöpalveluissa. Heikentyneestä suhdanteesta huolimatta palvelualojen ongelmat työvoiman saatavuuden suhteen ovat jatkuneet.
Kiinteistöalalla on iso rooli kiinteistöomaisuuden ja rakennuskannan ylläpitäjänä. Kiinteistöalan suorat ja epäsuorat vaikutukset Suomen työllisyyteen, investointeihin ja kansantalouden arvonlisäykseen ovat puolestaan huomattavia. Rakennusten osuus yli 800 miljardin kansallisvarallisuudesta on Kiinteistötyönantajat ry:n tietojen mukaan noin 72 prosenttia eli 580 miljardia euroa.
Kiinteistöala työllistää kaiken kaikkiaan noin 115 000 henkilöä. Kiinteistöpalvelualan yksityiset yritykset työllistävät yli 90 000 henkilöä, isännöintipalvelut noin 5 000 ja kiinteistöalan muu kiinteistöliiketoiminta yli 20 000 henkilöä.
Kiinteistöalalle koulutetaan eri oppilaitoksissa ympäri Suomea. Yksi kiinteistöalan ammattilaisten kouluttajista on TTS Työtehoseura.
– Huoltoyhtiöt kärsivät työvoimapulasta. Alalle tarvitaan uusia tekijöitä. Kilpailutuksissa pärjäävät ne huoltoyhtiöt, joilla on koulutettuja, päteviä työntekijöitä. Osaamisen taso merkitsee hinnan ohella, sanoo kiinteistönhoitajia kouluttavan TTS Työtehoseuram vastuukouluttaja Mika Vattuniemi.
– Myös siivoajista on jatkuvaa pulaa. Tilanne on johtanut siihen, että töihin menee kouluttamattomia, valmistautumattomia työntekijöitä. Tässä piilee iso riski esimerkiksi lattioiden ja seinien vaurioitumisista, jos niitä pestään väärillä aineilla ja menetelmillä. Alalla on myös tyypillistä se, että opiskelijoita revitään töihin ennen valmistumista, huomauttaa Työtehoseuran vastuukouluttaja Kersti Soo.
Perinteinen koulutuksen järjestäjä, vuonna 1924 perustettu TTS Työtehoseura aloitti kiinteistöhoitajien koulutuksen kymmenen vuotta sitten. Kiinteistönhoitajia ja siivoajia koulutetaan oppilaitoksen tiloissa Vantaan Varistossa.
Sekä Vattuniemi että Soo ovat huolissaan siitä, mihin äärimmilleen viritetty huolto-ja puhtaanapitopalveluiden kilpailutus voi johtaa.
– Siivousalalla kilpailutuksilla hinnat on poljettu suoraan sanoen liian alhaisiksi. Tämän vuoksi on syntynyt tilanteita, joissa siivoojat eivät ole aikapulan vuoksi kyenneet siivoamaan tiloja sovitulla tavalla, toteaa Soo.
– Myös kiinteistöhoidossa on syntynyt tilanteita, joissa palvelusopimuksia ei välttämättä kyetä täysin noudattamaan, sanoo Vattuniemi.
Keihäänkärkenä taloautomaatio
Kiinteistöala tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisia työmahdollisuuksia. Kiinteistönhoitaja vastaa itsenäisesti työkohteistaan, joihin kuuluu yleensä yksi tai useampi rakennuskokonaisuus ulkoalueineen.
Kiinteistönhoitajan tehtäviin kuuluvat usein määräaikaistarkastukset, pienet huollot ja korjaukset sekä lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmen valvonta ja tarvittavat säädöt. Myös ulkoaluetyöt eli pihojen puhtaanapito ja viheralueiden hoito, lumityöt ja hiekoitus kuuluvat kiinteistönhoitajan tehtäviin.
– Tällä hetkellä kiinteistönhoitajakoulutuksessa yksi keskeinen keihäänkärki on taloautomaatio. Taloautomaatiojärjestelmät yleistyvät, ja kiinteistönhuoltajien pitää hallita myös talotekniikka-asiat, korostaa Mika Vattuniemi.
Kattavalla taloautomaatiolla voidaan tehokkaasti ja helposti seurata, ohjata, valvoa ja optimoida talon tekniikkaa kokonaisuutena. Talon tekniikan kokonaisuus muodostuu monesta osasta, niitä ovat esimerkiksi lämmitys, ilmanvaihto, sähkölaitteet, vesikalusteet, valaistus ja turvajärjestelmät. Eri tekniset järjestelmät ja laitteet sisältävät nykyisellään jo paljon älyä ja ohjattavuutta. Esimerkiksi lämmitystä voidaan ohjata sähkön hinnan, ulkolämpötilan tai sääennusteen perusteella. Huonelämpötila voidaan laskea poissaolon ajaksi ja nostaa lämmöt etäohjauksella ennen kotiin tuloa. Valaistusta voi ohjata samoin: valot voi sytyttää ja sammuttaa etänä, vaikka kännykällä.
Taloautomaatiosta puhutaan silloin kun talon eri järjestelmät ja laitteet kommunikoivat keskenään ja niitä voidaan ohjata keskitetysti.