Asumiskulut kasvaneet 25 prosenttia tällä vuosikymmenellä – osa taloyhtiöistä elää taloudellisesti kädestä suuhun
Asumiskustannukset ovat nousseet 2020-luvulla jopa 25 prosenttia. Miten taloyhtiö voi pitää taloutensa kunnossa ja samalla hillitä asumiskustannusten nousua?
Erityisesti lämmitys-, vesi- ja jätemaksut ovat kasvaneet viime vuosina tuntuvasti. Korotukset ovat olleet tuntuvia, Kiinteistöliiton mukaan asumiskustannukset ovat nousseet 2020-luvulla peräti 25 prosenttia. Ei siis ole ihme, että valtaosa Kiinteistöliiton kuntavaalikyselyyn vastanneista katsoo, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Kyselyyn vastasi 3 036 kiinteistönomistajaa, isännöitsijää ja asukasta 37 eri kunnasta. Kysely antaa kattavan kuvan siitä, mitkä asumisen teemat puhututtavat äänestäjiä tulevissa kuntavaaleissa. Eniten vastauksia saatiin suurista kaupungeista Helsingistä, Espoosta, Jyväskylästä, Tampereelta, Turusta, Kuopiosta, Vantaalta ja Lahdesta. Maantieteellisesti vastaukset jakautuivat ympäri Suomen.
– Asumisen kallistuminen viime vuosina näkyy kukkarossa ja todella koskettaa suoraan suomalaisten arkea, sanoo Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka.
Eikä helpotusta ole luvassa tänä vuonnakaan, taloyhtiöiden hoitokulut jatkavat kasvuaan.
– Kulujen kehityksessä on kuitenkin merkittäviä paikkakuntakohtaisia eroja. Lisäksi taloyhtiöiden taloustilanteissa on isoja eroja, huomauttaa Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Kiinteistöliitto arvioi, että kaukolämmitteisten kerrostalojen keskimääräiset hoitokulut kasvavat tänä vuonna suurissa kaupungeissa kahdesta neljään prosenttia. Monissa kunnissa kulut kasvavat reilusti enemmän.
– Helsingissä ja Espoossa kulujen kasvu on tänä vuonna maltillisempaa verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin. Helsingissä kaukolämpö halpenee usean vuoden nousun jälkeen, ja tämä heijastuu hoitokulujen kehitykseen, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Toisaalta esimerkiksi Vihdissä, Järvenpäässä, Tuusulassa, Raumalla sekä Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Tampereella on taloyhtiöiden lämmityslaskuun tiedossa reippaita korotuksia.
Vesimaksujen isot nostot jatkuvat kuluvana vuonna. Esimerkiksi Tampereella vesikustannus nousee taloyhtiöillä jopa 14 prosenttia. Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa HSY:n korotukset tietävät taloyhtiöille noin 10 prosentin kustannuslisää.
Vuodelle 2025 ei ole tulossa valtion budjetissa yleistä kiinteistöveron tasojen muutosta. Muutoksia voi tulla sen sijaan kuntien kiinteistöveroprosenttien muutosten kautta.
– Taloyhtiön talousarviota laatiessa on tärkeää tarkastaa oman kunnan mahdolliset muutokset veroprosenteissa. Keväällä kiinteistöveropäätöksen saapuessa on syytä katsoa huolellisesti läpi kiinteistöverotietojen paikkansapitävyys, Järvinen muistuttaa.
Jätemaksut nousivat tälle vuodelle edelleen, mutta nousu oli aavistuksen maltillisempaa kuin kahtena edellisenä vuonna.
Jos taloyhtiö sijaitsee vuokratontilla, jonka vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin, tontin vuokraan on varattava tarkistuskuukaudesta riippuen yhdestä kolmeen prosenttia lisää.
– Taloyhtiöiden kulut vaihtelevat enemmän kuin kuntakohtaiset kustannusarviot, koska kulurakenteet vaihtelevat erittäin paljon. Budjettia kiinnitettäessä on selvitettävä paikkakuntakohtaisten päätösten ja hinnoittelujen lisäksi yhtiön omien sopimustaksojen muutokset sekä näiden kokonaisvaikutukset, Juho Järvinen ohjeistaa.
Paremmalla tolalla
Taloyhtiöiden yhtiökokouskausi käynnistyy lähiviikkoina. Turbulenttien aikojen jälkeen yhtiökokouksia käydään aiempaa leppoisammissa tunnelmissa, kun hintojen nousupaine on hidastunut, ja laskevat korot pienentävät taloyhtiölainojen korkomenoja.
Yleisesti taloyhtiöt talous on Danske Bankin mukaan aiempia vuosia paremmalla tolalla. Moni taloyhtiö on saanut edellisten vuosien alijäämiä jälleen kurottua kiinni.
Yhtiökokouksessa hoitovastikkeet kyllä nousevat tänäkin vuonna, mutta samaa tahtia muiden hintojen kanssa.
– Tänä keväänä arvioimme, että taloyhtiöiden hoitovastikkeet nousevat 3-5 prosenttia, mutta alue- ja taloyhtiökohtaiset erot voivat olla suuria. Rahoitusvastikkeiden maksuerät puolestaan pienenevät korkojen laskun vuoksi, sanoo Danske Bankin taloyhtiöiden rahoituksesta vastaava johtaja Ville Roihu.
Erityisen tarkkana osakkaiden kannattaa olla siitä, että taloyhtiö yrittää säästää rahaa lykkäämällä peruskorjauksia. Tästä syntyy korjausvelkaa.
– Pankista otettavalla velalla on selkeä korko, mutta korjausvelan korko voi olla käytännössä mitä vain. Hätätyöt maksavat aina reippaasti enemmän kuin se, että taloa korjataan fiksusti ennakoiden, sanoo Roihu.
Isossa kuvassa suomalaiset taloyhtiöt ovat pärjänneet hyvin läpi hankalien vuosien. Samaan aikaan remonttien rahoitushaasteet ovat hieman lisääntyneet, kun osa taloyhtiöistä on jättänyt korjauksia tekemättä, ja asuntojen hinnat ovat laskeneet.
– Myös suurissa kaupungeissa on taloyhtiöitä, joiden vakuusarvo ei suuren korjausvelan vuoksi riitä peruskorjausten rahoittamiseen. Nämä ovat osakkaille usein ikäviä tilanteita, joista osan olisi voinut ehkäistä ennakoivalla otteella, sanoo Roihu.