Taloyhtiö voi yhdistää kaukolämmön ja lämpöpumput tehokkaasti
Hybridilämmitys eli lämmönlähteiden yhdistäminen on yhä kiinnostavampi vaihtoehto kiinteistöjen lämmityksessä. Miten hybridilämmitys toimii, mitä hyötyä siitä on ja millaisiin kohteisiin se sopii? Miten hybridilämmitys liittyy kaukolämpöön tai maalämpöön?
Suomalaisista kiinteistöistä 45 prosenttia lämpenee kaukolämmöllä. Se on yhä suosituin lämmitysmuoto uudisrakennuksissa. Puolet kaikista vuonna 2023 rakennetuista kiinteistöistä liitettiin kaukolämpöverkkoon. Huippuvuonna 2018 kaukolämmön osuus uudisrakennuksissa oli lähes 65 prosenttia.
Taloyhtiöille on tarjolla myös lämmistysratkaisuksi hybridijärjestelmä, jossa kaukolämpöä täydennetään lämpöpumpuilla. Kun yhdistetään kaukolämpö ja energiatehokas lämpöpumppu, saadaan hyödynnettyä kummankin lämmitysmuodon parhaat puolet: kaukolämmön lähes rajaton tehoreservi talven kovimmilla pakkasilla ja alhaisempi hinta kesäaikaan, sekä uusiutuvaa energiaa hyödyntävän lämpöpumpun tuomat säästöt käyttöveden ja lämmitysenergian tuottoon.
Tällä hetkellä on useampia trendejä lämpöpumppujen hyödyntämisessä kaukolämmön rinnalla tai tilalla.
– Yksi on trendeistä on hukkalämpöjen, esimerkiksi poistoilmasta ja jätevedestä, hyödyntäminen kaukolämmön rinnalla kulutuksen leikkaamisessa. Kulutuksen leikkaaminen lämpöpumpuilla mahdollistaa myös kaukolämpöverkon vesimassan tehokkaamman käyttämisen energiavarastona, sanoo Daikin Finlandin toimitusjohtaja Mikko Ropponen. Japanilainen Daikin on yksi maailman johtavista lämpöpumppujen valmistajista ja lämpöpumpputeknologian sekä kylmäaineiden kehittäjistä.
– Toinen trendi on kaukolämmöstä kokonaan luopuvat taloyhtiöt, tilalle asennetaan ilma vesilämpöpumput tai maalämpö. Kolmas trendi on uusien asuinalueiden matalalämpöiset aluelämpöverkot, jotka on alusta alkaen suunniteltu lämpöpumpuilla toteutettavaksi, Ropponen toteaa.
Lisäksi lämpöpumppuja voidaan hyödyntää aluelämpöverkoissa, joissa vanhentuvaa teknologiaa on korvattava uudella. Teollisen mittakaavan lämpöpumppuja voidaan hyödyntää puolestaan energiayhtiöiden primäärienergian tuotantoon.
Jäähdytystarve lisääntyy
Mikko Ropposen mukaan ilmalämpöpumppujen ensisijainen käyttötarkoitus taloyhtiöissä on asumismukavuuden parantaminen. Jäähdytystarve lisääntyy ilmastonmuutoksen pidentäessä hellejaksoja, mutta jäähdytys ei ole tavanomainen ratkaisu uusimmissakaan asunnoissa; sellainen asennetaan vain 10 prosenttiin uusista asuinkerrostaloista.
– Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on varoittanut sisätilojen ylilämpenemisen aiheuttavan terveysriskejä. Helteeseen tulisi Valviran mukaan varautua etukäteen erityisesti tiloissa, joissa oleskelee sairaita, vanhuksia ja pieniä lapsia. Valviran mukaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi tulisi pyrkiä toimenpiderajoja alempiin lämpötiloihin etenkin herkkien väestöryhmien kohdalla. Huoneilman lämpötilaa täytyy alentaa jo ennen kuin toimenpideraja on vaarassa ylittyä, Ropponen huomauttaa.
Hänen mukaansa useimmissa taloyhtiöissä huoneistokohtaiset ilmalämpöpumput eivät ole välttämättä lämmitykseen sopivin ratkaisu: ilmalämpöpumpuilla ei pystytä ratkaisemaan lämpimän käyttöveden tarvetta, lämmitys kuuluu yleensä yhtiövastikkeeseen ja lämmityskaudella kondenssiveden pois johtaminen parvekkeilta olisi ongelma nykyisissä rakennuksissa.
– Ennen varsinaisen lämmityskauden alkamista ja sen loppumisen jälkeen ilmalämpöpumpulla voitaisiin kuitenkin tuottaa erittäin pienillä kustannuksilla mukavuuslämpöä etenkin syksyn ja kevään ulkolämpötilojan vaihdellessa erittäin nopeasti. Tällöin esimerkiksi lattialämmitys ei reagoi riittävän nopeasti lämpötilan muutoksiin.
Ropposen mukaan taloyhtiöille parhaat ratkaisut löytyvät ilma-vesilämpöpumpuista ja maalämpöpumpuista, jotka mahdollistavat myös lämpimän käyttöveden tuotannon.