Konesaumattu peltikatto on vuosikymmenien investointi – huoltomaalaus järkevää tehdä 15 vuoden välein
Konesaumatun peltikaton kenties suurin vahvuus on sen kestävyys ja pitkä elinkaari. Huonolla sekä välinpitämättömällä hoidolla kestävyys heikkenee ja katon elinkaarikin voi lyhentyä jopa vuosikymmenillä.
Jokainen katto tarvitsee säännöllistä seurantaa. Kattojen huonoon kuntoon on lukuisia syitä, mutta merkittävin on huoltamattomuus.
– Konesaumatun peltikaton materiaalina käytetään yleisimmin kuumasinkittyä terästä, jonka valttina on keveys ja pitkäikäisyys. Laskennallinen käyttöikä on noin 50 vuotta, mutta vastaan on tullut satavuotiaikakin hyväkuntoisia konesaumattuja peltikattoja. Konesaumakatossa saumaus ei ole heikko kohta, jos saumaukset on tehty alunperinkin oikein. Kun konesaumattu peltikatto on tehty oikein, ei siinä ole ainuttakaan peltiä lävistävää ruuvia, sanoo markkinointipäällikkö Jouni Ahvenvaara Kattotutkasta.
Yritys tarkastaa, korjaa ja huoltaa kaikkia vesikattomateriaaleja. Yhtiö on erikoistunut urakoimaan konesaumattuja peltikattoja sekä kermi- eli huopakattoja. Profiilipeltikatoille se ei tee vesikaton uusimisurakoita.
Konesaumattu peltikatto koostuu noin 540 millin leveysistä peltiriveistä, jotka saumataan toisiinsa vesitiiviisti. Peltirivit kiinnittyvät kattoruoteisiin tai alusvaneriin kiinnikkeillä, jotka jäävät rivien välisen sauman sisään. Pellit kiinnitetään toisiinsa kaksinkertaisella saumauksella, joka käsitellään vielä tiivistysaineilla. Myös kaikki läpiviennit kuten savupiipun juuri ja ilmastointikartiot saadaan saumattua yhtenäiseksi muun kattopellin kanssa.
Maalauksella lisää ikää
Konesaumattu peltikatto on erittäin suosittu kattomalli Suomessa. Sitä ei yleensä muihin kattomalleihin vaihdeta, vaan sitä pyritään huoltamaan ja korjaamaan.
– Jos katto pitää kokonaan vaihtaa, konesaumattu peltikatto vaihdetaan yleensä uuteen konesaumattuun peltikattoon. Materaali on ympäristöystävällinen ja sataprosenttisesti kierrättävä, Jouni Ahvenvaara toteaa.
Peltikatto tulee pestä ja maalata säännöllisesti. Ahvenvaara suosittelee huoltomaalausta tehtäväksi noin 15 vuoden välein.
– Huoltomaalaus tulisi tehdä ennen kuin katto alkaa ruostua. Jos huoltomaalaus jää tekemättä, sinkkipinta kuluu ja katto alkaa ruostua. Jos ruoste pääsee iskemään peltiin, on huoltomaalaus toki edelleen mahdollista, mutta siitä tulee jo hieman raskaampi operaatio.
Ahvenvaaran mukaan ruostumista on myös vaikea pysäyttää.
– Paikallisia ruostetäpliä voidaan hoitaa hyvällä pohjatyöllä, mutta laajempi ruostevaurio edellyttää peltien vaihtoa. Ruostelaikut pitää puhdistaa ja maalipintojen reunat ohentaa laikkujen kohdalla. Kattoon on tehtävä myös ruosteenestokäsittely. Jollei ruostetta ole, riittää pelkkä huoltomaalaus pariin kertaan.
Ahvenvaara korostaa, että katto tulisi antaa ammattilaisten tarkastettavaksi ja huollettavaksi.
– Kattotarkastusten säännöllisyyden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Säännöllinen kattohuolto on yhä harvinaisuus ja katoilla käydään valitettavan vähän. Räystäskourut pitäisi puhdistaa sekä ammattilaisen tarkastaa katto vuosittain. Meillä on palkkalistolla 30 kattotarkastajaa, jotka tekevät tarkastuksia päätyönään. Tarkastaja osaa kiinnittää huomionsa oikeisiin asioihin. Kun tarkastaja ymmärtää, miten katto on oikein rakennettu, hän myös huomaa miten se on mahdollisesti tehty väärin.
Uuden vesikaton kaksivuotis- ja kymmenvuotistarkastukset kannattaa teetättää ammattilaisilla. Jos niissä tarkastuksissa ilmenee puutteita, voi taloyhtiö vielä saada korjaukset takuuajan puitteisiin.
– Samalla näkyy, onko katto tehty oikein. Meidän kokemustemme mukaan katoista saattavat puuttua tiivistysaineet tai koko katto on kiinnitetty huonosti. Rakenteelliset puutteet eivät heti paljastu silmämääräisesti, vaan ne voivat olla piileviä vikoja. Ammattilainen tuntee katon rakenteen ja osaa arvoida esimerkiksi sen, ovat kiinnitystiheydet riittävät. Ammattilainen tekee tarkastuksista aina myös kuvallisen tarkastusraportin.
Lähes kaikilla taloyhtiöillä on kiinteistöhuoltosopimukset ja useisiin sopimuksiin kuuluu mm. vesikourujen puhdistus.
– Tarkastukset ovat osoittaneet, että kattohuolto on käytännössä varsin heikosti hoidettu. Jos kiinteistönhoitajana toimivan henkilön pitäisi nousta vesikatolle, voi esteeksi tulla uskalluksen puute.Turvallinen korkealla työskentely vaatii huolellisen etukäteissuunnittelun, henkilöstön jatkuvan koulutuksen sekä perehdyttämisen.