– Kukaan ei halua tärvellä arvokasta kulttuuri- ja rakennushistoriaa

Hissien jälkiasennus onnistuu usein myös historiallisesti arvokkaisiin rakennuksiin, jotka on tyypillisesti eriasteisesti suojeltu. Hissi voidaan suunnitella niin, että se kunnioittaa kohteen historiaa ja tyyliä.

Varsinkin maamme suurimmissa kaupungeissa, eli Helsingissä, Tampereella ja Turussa, on vanhoja, arvokkaita kerrostaloja, joissa ei ole hissiä. Kaikkiaan maassamme on reilut 40 000 porraskäytävää vähintään kolmikerroksisissa taloissa, joissa ei ole hissejä. Hissillisiä porraskäytäviä Suomessa on noin 50 000 kappaletta.

– Kaikkiin hissittömiin taloihin ei varmaankaan tulla hissiä jälkikäteen asentamaan, mutta usein myös vanhoissa arvotaloissa asuvat haluavat hissin helpottamaan arkea. Esimerkiksi Helsingin keskustassa on jopa kahdeksankerroksisia vanhoja taloja, joissa ei ole hissejä, kertoo Cibes Amsliftin toimitusjohtaja Juha Kiviranta.

Vanhojen arvotalojen hissihankkeet ovat herättäneet kiihkeitäkin mielipiteitä puolesta ja vastaan. Monien mieliin on syöpynyt pitkään, vuodesta 2002 vuoteen 2017 saakka, kestänyt kiista siitä, saiko Helsingin Kruununhaassa sijaitseviin vanhoihin taloihin asentaa hissit vai ei. Asiassa päätöksen teki lopulta kesällä 2017 korkein hallinto-oikeus. Kiista koski 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa rakennettujen talojen 28:aa porrashuonetta. Rakennuksilla on kulttuurihistoriallisesti merkittävä arvo. Korkein hallinto-oikeus linjasi, että uusittu asemakaava otti tarpeeksi hyvin huomioon arvokkaat porrashuoneet ja niiden säilyttämisen hissien rakentamisesta huolimatta.

– Vanhat arvotalot on suojeltu eriasteisesti. Hissihankkeiden lähtökohta on selkeä: kukaan ei halua tärvellä arvokasta kulttuuri- ja rakennushistoriaa vaan hissit halutaan toteuttaa taloja ja niiden historiallisia arvoja kunnioittaen. Vaikka hissi on teknisesti uusi, sen ulkomuoto ei riitele vanhan, arvokkaan talon arkkitehtuurin kanssa, Kiviranta kertoo. Cibes Amslift on ollut toteuttamassa lukuisia hissihankkeita arvotaloihin.

Kivirannan mukaan Museovirasto ja kaupunginmuseot ovat arvotalojen hissihankkeissa kriittisiä.

– Kriittisiä niiden pitää ollakin. Kaupunginmuseot ja viime kädessä Museovirasto huolehtivat siitä, ettei arvotaloissa tehdä mitä sattuu miten sattuu.

Uniikkeja hissejä

Vanhoihin taloihin ei asenneta ”massatuotantohissejä”, vaan hissiratkaisut räätälöidään kohteen mukaan.

– Hissistä tehdään sellainen kuin se olisi aina ollut siinä. Se, että hissi sopii tyylillisesti ympäristöönsä, saattaa olla jopa rakennusluvan edellytyksenä. Varsinkin suojelluissa kohteissa on tiukat rajoitukset.

Kivirannan mukaan arvokiinteistöissä tyypillisin ratkaisu on tehdä porraskuilun keskelle aukko, johon hissikuilu asennetaan. Mitoitus on tarkkaa, sillä portaat täytyy kyetä säilyttämään mahdollisimman tilavina; hissi ei saa viedä yhtään enempää tilaa kuin on pakko.

– Vanhoissa taloissa on usein avarat, leveät porraskäytävät, jolloin hissille on hyvin tilaa.

Arvokiinteistöihin asennetaan lähes yksinomaan hydraulihissejä, joiden etuna on niiden hiljaisuus. Hydraulihissien koneisto voidaan asentaa hissikuilun sijaan kauemmas, jopa kymmenen metrin päähän kellariin tai muuhun varastotilaan. Tällöin hissikuilun vaatima tila voidaan minimoida ja hissin sisätila maksimoida.

– Hissin ulkonäkö sovitetaan porraskäytävään. Hississä ei käytetä umpinaista tai lasista kuilua, vaan jälkiasennushississä käytetään teräksestä tehtyä punosverkkoa. Se sopii paremmin menneiden aikakausien tyyliin, Kiviranta kertoo.

Hissikori tehdään puusta, joka voidaan petsata, ja johon voidaan asentaa messinkiheloitus.

– Talon arkkitehtuurista voidaan myös hakea ideoita hissin ohjauspaneeliin, esimerkiksi muotoiluun ja kaiverruksiin. Arvotaloissa on uniikkeja hissejä, Kiviranta selvittää.

Lue lisää Kiinteistö&energia -lehden numerosta 7/2024!

Vanhoissa arvokiinteistöissä hissin ulkonäkö sovitetaan porraskäytävään. Hississä ei käytetä umpinaista tai lasista kuilua, vaan jälkiasennushississä käytetään teräksestä tehtyä punosverkkoa. Kuva: Cibes Amslift