KE 8 2025 1 (Part 5 of 6)

Ikäläinen valmistui rakennusinsinööriksi (AMK) erinomaisin arvosanoin ennätysajassa, ja nyt hän jatkaa opintojaan diplomi-insinöörik- si Tampereen yliopistossa. Ikäläinen on palkit- tu RKL:n Vuoden opinnäytetyöstä, ja hän oppi vaihto-opiskelujaksollaan Japanissa sikäläisen ra- kentamisjohtamisen toimintatapoja. Rakennusala kehittyy jatkuvasti uusien tek- nologioiden ja menetelmien myötä. Siksi myös työntekijöiden kouluttamiseen pitää panostaa yhä enemmän. Jos uusia toimintatapoja ei ope- tella kunnolla, ne eivät jää käyttöön. Mutta kun työntekijät itse oivaltavat niiden hyödyt, muutos tapahtuu pysyvämmin. Raadin mielestä Henna Ikäläisen aktiivisuus ja tulevaisuusorientoitunut ajattelu tekevät hä- nestä erinomaisen esimerkin nuoresta raken- nusalan osaajasta. Rakennusalalla tarvitaan koko ajan enem- män vuorovaikutustaitoja ja palveluhenkisyyt- tä. Myös yhteisöllisyyttä tarvitaan, sillä työmaat ovat yhteisiä, Ikäläinen muistuttaa. Vuoden Nuori Rakennusmestari/-insinööri -palkintoa on jaettu vuodesta 2010. n Keravalainen Henna Ikäläinen sai Vuoden Nuori Rakennusinsinööri -palkinnon. Sen luovuttivat RKL:n puheenjohtaja Jukka Lintunen (vas.) ja Rakennusmestareiden Säätiön puheenjohtaja, rakennusneuvos Ari Autio. Joensuulainen Jarmo Hämäläinen sai Vuoden Rakennusmestari -palkinnon. Sen luovuttivat RKL:n puheenjohtaja Jukka Lintunen (vas.) ja Rakennusmestareiden Säätiön puheenjohtaja, rakennusneuvos Ari Autio (oik.). 63 J ulkisivuteko 2025 -palkinnot myönnettiin K2S Arkkitehdit Oy:lle, Tampereen yliopiston rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmälle sekä Julkisivukonsultointi JK Oy:lle. Palkitut edustavat alaa monipuolises- ti: arkkitehtuurin laatua ja materiaa- lin käyttöä, kestävää rakentamista ja korjaamisen tutkimusta sekä asukas- lähtöistä korjausrakentamista. Julkisivuteko-palkinnon tavoitteena on tuoda esiin toimijoita, jotka edistävät rakennetun ympäristön laatua ja kestä- vyyttä sekä ymmärrystä julkisivujen merkityksestä elinympäristöllemme. Palkittavana voi olla esimerkiksi ra- kennettu kohde, tutkimus, innovaatio tai korjausmenetelmä tai -tapa. Palkin- to voidaan myöntää myös julkisivu­ rakentamista edistäneestä elämäntyöstä henkilölle tai yhteisölle. Kilpailussa oli tällä kertaa kolme sarjaa: arkkitehtuuri, tekniikka ja tut- kimus sekä korjausrakentaminen. Pal- kinto jaettiin seitsemännen kerran. Tuomaristo arvosti arkkitehtuuri- sarjan voittajaa K2S Arkkitehdit Oy:tä innovatiivisesta lähestymistavasta ja eri materiaalien ominaisuuksien hyö- dyntämisestä julkisivuissa. Toimiston suunnittelulle ovat tyypillisiä harki- tut materiaalivalinnat, yksityiskohtien tarkka hallinta sekä kontekstin ymmär- täminen osana kokonaisuutta. K2S:n töissä julkisivut muodosta- vat eheän osan rakennuksen arkki- tehtuuriane ovat sekä teknisiä että esteettisiä ratkaisuja, jotka tuottavat käyttäjille toimivia ja elämyksellisiä tiloja. Toimiston tunnettuja töitä ovat esimerkiksi Kampin hiljentymiskap- peli Helsingin keskustassa, Fazerin Experience-vierailukeskus Vantaalla ja Ylivieskan kirkko. Asukkaiden osallistaminen Korjausrakentamisen sarjan voiton vei Julkisivukonsultointi JK Oy. Ker- rostalon julkisivuremontti on suuri ponnistus taloyhtiölle, urakoitsijalle ja osakkaille. Julkisivukonsultointi JK Oy saa tunnustuksen taloyhtiöille suunnatusta, asukkaita osallistavasta korjausprosessin mallista. Toiminta- tapa kattaa julkisivujen, parvekkeiden ja kattorakenteiden kuntotutkimuk- set, korjaussuunnittelun ja valvonnan niin, että taloyhtiöt ja asukkaat pysy- vät prosessissa mukana ja ymmärtävät sen kulun. Yritys on myös tuottanut käytännönläheisen verkko-opassarjan, joka auttaa taloyhtiöitä viemään jul- kisivuremontin läpi hallitusti ja laa- dukkaasti. Tekniikka ja tutkimus -sarjan voitta- jaksi valittiin Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan  tutkimusryh- mä Tampereen yliopiston Rakenne- tun ympäristön tiedekunnasta. Ryhmän kohteet ovat laajentuneet korjaustoiminnasta rakenteiden koko elinkaaren tutkimukseen. Ryhmällä on pitkä historia yrityksille suunnatusta tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta sekä julkisivurakenteiden tutkimisesta. Työ on edistänyt rakentamis- ja korjaus­ tapoja, joilla saadaan pitkäikäisiä, ilmas- tonmuutoksen kestäviä tuloksia. Julkisivuteko-palkinnon myön- tää JulkisivuyhdistysJSY ry, ja se on jaettu ensimmäisen kerran 1997. Julkisivuteko 2025 -palkinnot jaet- tiin voittajille Julkisivuyhdistyksen 30-vuotisjuhlassa Helsingissä mar- raskuun alussa. n Julkisivupalkinto julkisivu eheä osa rakennuksen arkkitehtuuria Julkisivuteko 2025 -palkinnon vastaanottivat (vas.) KS2 Arkkitehdeilta Kimmo Lintula ja Mikko Summanen, Tampereen yliopiston tutkimusryhmän edustajana Niko Lindman sekä Julkisivukonsultointi JK Oy:n Tuomo Nieminen. Kuva: Tero Pajukallio 64 TAH-säätiö: Vuoden 2025 Sininen pallo -palkinto viidelle kestävän rakentamisen edelläkävijälle Vuoden 2025 Sininen pallo -palkinto myönnetään viidelle kestävän rakentamisen edelläkävijälle, jotka kehittävät uusia ratkaisuja asumisen, rakennetun ympäristön ja rakentamisen kiertotalouden haasteisiin. P alkinto myönnettiin tänä vuonna Tam­ pereen yliopiston korjausrakentamisen professori Satu Huuhkalle, Arkkitehti­ toimisto Collaboratorion ja Luonnon­ betoni Oy:n perustajille Kristiina Kuusiluo- malle sekä Martino De Rossille sekä Spolia Oy:n perustajille Mikko Piitulaiselle ja Petri Salmelle. Palkinnon kokonaisarvo on 100 000 euroa ja palkitut jakavat sen tasaosuuksin.  Vuoden 2025 Sininen Pallo – palkinnolla halu­ taan nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka kehittävät Korjaaminen uuden rakentamista fiksumpaa Sininen pallo -palkinnon saavat vuonna 2025 Martino De Rossi (vas.), Kristiina Kuusiluoma, Satu Huuhka, Petri Salmi ja Mikko Piitulainen. Kuva: Jirina Alanko 65 uusia ratkaisuja asumisen ja rakennetun ympäris­ tön kestävyyshaasteisiin. Palkinto myönnetään viidelle toimijalle, jotka osoittavat, että muutos on mahdollista jo nyttutkimuksen, muotoilun ja kiertotalouden keinoin. Euroopan ympäristön tila on heikko, ja suu­ rin osa EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteista on vaarassa jäädä saavuttamatta, selviää Euroopan ympäristöviraston lokakuussa julkaistusta rapor­ tista. Raportissa todetaan myös, että suomalais­ ten ekologinen jalanjälki on suuri, materiaalien kulutus Euroopan korkeinta ja jätettä syntyy pal­ jon. Rakentamisen materiaalivirraterityisesti sementti, teräs ja alumiiniovat keskeinen osa luonto- ja ilmastokriisiä. Rakentamis- ja kiinteistösektori puolestaan on maailman suurin raaka-aineiden kuluttaja ja se tuottaa globaalisti noin 35 prosenttia kasvi­ huonekaasupäästöistä ja 30 prosenttia jätteestä. Rakennussektori on myös EU:n ympäristökuor­ mittavin ala: se tuottaa yli 30 prosenttia unio­ nin ympäristöjalanjäljestä, 35 prosenttia jätteistä ja 5–12 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä.  Rakentaminen on yksi suurimmista ilmas­ tonmuutosta kiihdyttävistä sektoreista. Toisaal­ ta korjausrakentaminen ja uudet, kestävämmät ratkaisut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuk­ sia hillitä ekologista kriisiä. Tarvitaan rohkeita ratkaisuja, jotka vievät kestävän rakentamisen sanoista tekoihin. Sininen Pallo -palkinnolla haluamme antaa tunnustuksen juuri tällaisille edelläkävijöille, sanoo TAH-säätiön toiminnan­ johtaja Henna Hakkarainen. Päästöjen hillintää Tampereen yliopiston professori Satu Huuhka on pitkään tutkinut, miten rakennuskannan korjaa­ minen ja uudelleenkäyttö voivat hillitä päästöjä tehokkaammin kuin purkaminen ja uudisra­ kentaminen. Jo olemassa olevien rakennusten korjaa­ minen ja kehittäminen, kuten laajentaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen, on ilmastoystä­ vällisempi strategia kuin energiatehokkainkaan purkava uudisrakentaminen, Huuhka sanoo. Hänen mukaansa ratkaisuja tarvitaan heti. IPCC:n mukaan päästövähennyksissä tarvi­ taan välittömästi vaikuttavia toimia. Olemassa olevien rakennusten käytön jatkaminen on yksi käyttökelpoisimpia keinoja, joka on jo nyt laa­ jasti saatavilla. Näin saadaan myös ostettua ai­ kaa vähäpäästöisempien rakennusmateriaalien kehittämiseen. Huuhkan tutkimusryhmä kehittää myös pu­ rettavista rakennuksista talteen otettujen raken­ nustuotteiden uudelleenkäyttöä. Pehmeyttä ja hiljaisuutta Arkkitehdit Kristiina Kuusiluoma ja Martino De Rossi kehittävät ratkaisuja rakennusalan ilmas­ tovaikutusten vähentämiseksi ja haastavat totut­ tuja tapoja rakentaa ja suunnitella. Suunnittelun filosofia pohjaa ajatukseen, jossa rakennuksia ei nähdä kertakäyttöisinä tuotteina vaan pitkäikäi­ sinä ekosysteemin osina.  Suunnitteluetiikkamme perustuu materiaalin kunnioitukseen ja rehellisyyteen. Siinä missä valtavirran rakentaminen usein peittää, stan­ dardoi ja kiillottaa, me etsimme sitä, mikä on raakaa, epätäydellistä ja rehellistä, Kuusiluoma ja De Rossi kertovat. Heidän mukaansa luonnonmateriaalit ja kier­ rätetyt rakenteet avaavat uudenlaisen eettisen ja esteettisen mahdollisuuden rakentamisessa. Ne ovat terveellisiä, uudelleenkäytettäviä ja pienienergisiä, mutta ennen kaikkea ne tuovat pehmeyttä, hiljaisuutta ja inhimillisyyttä elin­ ympäristöihimme. Talouden rakenteisiin Spolia Oy:n perustajat Mikko Piitulainen ja Pet­ ri Salmi vievät eteenpäin rakentamisen kierto­ taloutta mutta korostavat, että aidon muutoksen on ulotuttava myös taloudellisiin rakenteisiin. Rakennusalan on luovuttava lineaaritalouden mallista ja siirryttävä kiertotalouteen. Halvim­ man hinnan ja nopeimman rakennusaikataulun tilalle on muodostettava muita rakentamista oh­ jaavia, luontoarvoja säästäviä mekanismeja ja mittareita, Piitulainen ja Salmi sanovat. Heidän mukaansa kiertotaloudesta on tehtä­ vä kilpailuetu niille, jotka uskaltavat olla edel­ läkävijöitä. Strategiatyö on jo tehtynyt on aika siirtyä kokeiluista konkretiaan kaikilla rakentamisen liiketoiminta-alueilla. n Korjaaminen uuden rakentamista fiksumpaa Tampereen yliopiston korjausrakentamisen professori Satu Huuhka tutkii ja edistää sitä, miten olemassa oleva rakennuskanta voidaan korjata, käyttää uudelleen ja muokata sen sijaan, että rakennuksia purettaisiin ja rakennettaisiin uudestaan.  Kuva: Jirina Alanko 66 Museon uusi nimi ja ilme ovat kunnianosoitus Joensuun kaupungintalon suunnittelijalle Eliel Saariselle Joensuun historiallisesta kaupungintalosta kulttuurin sydän Joensuun historiallisen kaupungin­ talo remontoitiin kulttuurin käyttöön. Teksti: Kati Wikström A rkkitehti Eliel Saarisen suunnitte- lemassa rakennuksessa toimivat nyt Pohjois-Karjalan museo Hilma eli uu- delta nimeltään Museo Eliel, Joensuun kaupunginteatteri ja teatteriravintola Eliel. Koko rakennus sai remontin myötä uuden nimen, sii- tä tuli Eliel. Vuonna 1914 valmistuneella rakennuksella on SR-1-suojelumerkintä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei rakennuksessa saa tehdä sellaisia muutok- sia, jotka heikentävät sen rakennustaiteellisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuuria. Pääurakoitsijana vanhan kaupungintalon muu- toksessa oli Hyvän tekijä -yhtiöihin kuuluva Rakennusliike Joen Talo Oy. Hankkeen ark- kitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimis- to Arcadia Oy ja rakennuttaja toimi Joensuun kaupungin Tilakeskus. n Muodonmuutos Joensuun vanha kaupungintalo on nykyään kulttuurikäytössä, rakennuksen edessä on Vapaudenpuisto. Kuva: Joensuun kaupunki/Lev Karavanov 67 Museon uusi nimi ja ilme ovat kunnianosoitus Joensuun kaupungintalon suunnittelijalle Eliel Saariselle Joensuun historiallisesta kaupungintalosta kulttuurin sydän Tornilla monumentaalista arvoa Vuonna 1909 Joensuun kaupungintalon suun- nittelusta järjestettiin kilpailu, johon osallistui 18 ehdotusta. Niistä parhaaksi valittiin arkkitehti Eliel Saari- sen tekemä ehdotus Joensuun tulevaksi symboliksi. Tosin rakennustoimikunta pyysi vielä lisäämään suunnitelmiin tornin, jotta kaupungintaloon saa- taisiin monumentaalisen arvokasta ilmettä. Tuohon aikaan kaupungintalon arkkitehtuuri ilmensi rohkeasti arkkitehtuurin uusia suuntauk- sia ja oli vaikuttava niin Suomen kuin Joensuun silloisen 4000 asukkaan näkökulmasta. Ja varsin vaikuttava se on nykypäivänäkin. Kaupunkilaisten tarpeet huomioitiin raken- nuksen suunnittelussa ja sinne keskitettiin monia hallinnollisia sekä kaupunkia palvelevia toimia. Talon tiloihin sijoitettiin muun muassa raas- tuvanoikeus, maistraatti, rahatoimikamari, poliisikamari, valtuuskunta, kokoushuoneita, kansankirjasto, Suomen Pankki, teatterija kon- serttisali, ravintola sekä palosammutuskunta. Juttusarja historiallisista rakennuksista  ■Kiinteistö&Energian juttusarjassa esitte- lemme vanhoja ja historiallisesti merkittäviä rakennuksia, jotka ovat kokeneet muodon- muutoksen. Joensuun kaupungintalon alkuperäinen piirros puiston puoleisesta julkisivusta, vuodelta 1910. Kuva: Museovirasto: Arkkitehtuuri- ja designmuseo. Joensuun kaupungintalon peruskiven muuraus. Kuva: Museovirasto. Valtuustosali oli yksi remontissa suojelluista kohteista. Kuvassa kaupunginvaltuusto pitää kokousta valtuustosalissa 1930-luvulla. Kuva: Pohjois-Karjalan museo: Erkki M. Aarnio. 68Kyseessä on joensuulaisille hyvin tärkeä rakennus, joten koko hanke herätti luonnolli- sestikin keskustelua ja tunteita. Teimme aluk- si kuntotutkimuksia ja haitta-ainekartoituksia, kuten hyvässä korjausrakentamisessa kuuluu- kin, kertoo Joensuun kaupungin Tilakeskuksen johtaja Joni Sorjonen . Rakennuksessa oli useita Museoviraston suo- jelemia osia, joita tietenkin kunnioitettiin. Näitä olivat esimerkiksi valtuustosali sekä alkuperäi- set ovet ja ikkunat.Haasteena oli vanhojen rakenteiden ja ny- kyaikaisen tekniikan yhteensovittaminen mah- dollisimman arvokkaasti. Nämä pulmat saatiin kuitenkin ratkaistua.Ajoittain sisätilojen remonttiin liittyviä ratkaisuja jouduttiin luovimaan muutamaankin otteeseen, koska sisällä tehtiin paljon asioita Museoviraston ohjauksella. Vanhaa pystyttiin säilyttämään runsaasti, koska rakenteet säilyivät pääosin ennallaan, selvittää Sorjonen. Useita kerrostumia Remontin kautta päästiin tutkimaan myös raken- tamistekniikan kirjoa, sillä entisen kaupunginta- lon toimijat olivat muokanneet aikojen saatossa taloa sisältäpäin omien tarpeidensa mukaan.Tällä tavoin taloon oli vuonna 2023 käynnis- tyneeseen remonttiin mennessä muodostunut usei- den aikakausien kerrostumia, toteaa Joni Sorjonen. Kerrostumat näkyivät esimerkiksi uusien sei- nien sekä sisäkattojen rakentamisena sellaisiin paikkoihin, joissa niitä ei Eliel Saarisen alkupe- räisissä suunnitelmissa ollut. Lisäksi muutosten ajankohdasta riippuen, oli betonin raudoittami- Joensuun kaupungintalo vihittiin käyttöön 14. marraskuuta vuonna 1914. Tämän jälkeen ovat kaupungintalolla pääpaikkaansa pitäneet lukuisat eri toimijat, joista viimeisin oli Joen- suun kaupungin hallinto. Alkuperäisyys vahvana tavoitteena Kaupungintalon perusparannukseen keskittyvä remontti käynnistyi joulukuussa 2023 ja valmis- tui kuluvan vuoden syksyllä. Remontissa muutettiin muun muassa aiem- min kaupungin toimistotiloina olleet kerrokset museon toimintaan sopiviksi. Pyrkimyksenä oli tuoda kaupungintalo lähemmäs sen alkuperäistä eli Eliel Saarisen suunnittelemaa muotoa. Joensuun entinen kaupungintalo, nykyinen Eliel on kaupungin monumenttimainen symboli. Kuva: Joensuun kaupunki/ Tommi Rautio Joensuun kaupungintalo valmistui vuonna 1914 ja henkii tänä päivänä historiallista arvoa. Kuva: Joensuun kaupunki/Teemu Laasonen 69 sen sijaan käytetty niin kivilohkareita kuin ka- naverkkoa.Palautimme esimerkiksi vuoden 1999 perus- korjauksessa piilotettuja alkuperäisiä muotoja. Erityisen tärkeänä pidettiin myös kaikkien historiallisesti ja arkkitehtuurisesti kiinnosta- vien yksityiskohtien korostamista.Näitä yksityiskohtia pääsee nyt ihailemaan kaikille avoimessa museossa, teatterissa ja ra- vintolassa. Museo palasi alkujuurilleen Pohjois-Karjalan museo perustettiin vuonna 1917 tallentamaan maakunnan kansankulttuuria. Mu- seon ensimmäiset näyttelytilat avattiin Joensuun kaupungintalossa vuonna 1920. Tämän jälkeen museo toimi Karjalantalossa vuodesta 1955 neljän vuosikymmenen ajan, siir- tyen sitten Carelicumiin vuosituhannen taitteessa. Vuonna 2020 Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan museon siirtymisen uusiin toimitiloihintakaisin kaupungintalolle, entisiin hallintosiiven tiloihin.Tämä oli kannaltamme niin kutsuttua nor- maalia suojelukohteen korjausrakentamista, sil- lä oivalliset olosuhteet taideteoksille järjestettiin vitriineihin, sanoo Sorjonen. Kaupungintalon tiloihin siirtymisen yhtey- dessä, Pohjois-Karjalan museo Hilma sai uuden ilmeen. Vuodesta 2025 alkaen Pohjois-Karjalan museo Hilma tunnetaan nimellä Museo Eliel. Museon uusi nimi ja ilme ovat kunnianosoitus Joensuun kaupungintalon suunnittelijalle, arkki- tehti Eliel Saariselle ja kaupungintalon upealle miljöölle. n Joensuun vanhan kaupungintalon remontissa pyrittiin korostamaan mahdollisimman paljon alkuperäisiä Eliel Saarisen suunnittelemia elementtejä. Kuvat: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto. Sisätiloissa uusittiin maalipintoja alkuperäisten värien mukaisiksi. Kuva: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto. Entisessä Joensuun kaupungintalossa toimiva Museo Eliel esittelee karjalaista kansankulttuuria. Kuva: Joensuun kaupunki/ Teemu Laasonen Museon taideteoksille järjestettiin oivalliset olosuhteet vitriineihin. Kuva: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto. 70 Perinteisen linjasaneerauksen mediaanihinta kivunnut 1 000 euron neliöhinnan tuntumaan Putkiremonttien hinnat nousevat edelleen Perinteisellä tavalla tehtyjen putkiremonttien hinnat ovat nousseet merkittävästi kahden viimeisen vuoden aikana. Mediaanihinta on 1 000 euron tuntumassa per asuinneliö. T aloyhtiöiden osakkaat joutuvat maksa- maan yhä enemmän perinteisellä tavalla tehdyistä putkiremonteista eli linjasa- neerauksista. Kiinteistöliiton perinteisen korjausrakentamisen barometrin mukaan perin- teisen tavan viemärikorjausten kokonaiskustan- nusten mediaani oli koko Suomessa hieman alle 1 000 euroa huoneistoneliötä, kun kaksi vuotta sitten lukema oli 900 euroa. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannuk- set olivat mediaaniltaan 1 100 euroa neliöltä, kun kaksi vuotta sitten oltiin noin 990 eurossa. Pk-seudun ulkopuolella viemärikorjausten me- diaanilukema oli nyt noin 890 euroa neliöltä, kun vuonna 2023 oltiin lukemassa 785 euroa. Sisäpuolisten viemärikorjausten mediaani- kustannus nousi nyt koko Suomea koskien 240 euroon, kun vuonna 2023 lukema oli 174 euroa. Pelkkien käyttövesiputkien kokonaiskustan- nusten mediaani oli nyt 208 euroa, kun kaksi vuotta sitten lukema oli 177 euroa. Kokonaiskustannusten nousu oli nyt kah- den vuoden takaista aineistoa ripeämpää, mikä saattaa heijastella viiveellä rakennuskustannus- ten voimakasta nousua Venäjän hyökkäyssodan käynnistymisen jälkeen. Toisaalta korjausraken- tamisen viime vuosien väheneminen on voinut tuoda saamiimme havaintoihin nyt suhteellisesti aiempaa enemmän laajoja hankekokonaisuuk- sia, arvioi marraskuun alkupuolella julkaistun korjausrakentamisen barometrin tuloksia Kiin- teistöliiton pääekonomisti Jukka Kero . Korjausrakentaminen supistuu Taloyhtiöiden korjausrakentaminen supistuu edel- leen lievästi. Kiinteistöliiton korjausrakentamisen barometrin mukaan kuitenkin tulevia korjaus- hankkeita suunnittelee useampi taloyhtiökuin viime vuonna, mikä ennakoinee urakointienkin kasvua ensi vuodesta lähtien. Vastaushetkellä syys–lokakuussa 32 prosentilla taloyhtiöitä oli korjaushanke menossa tai hanke oli juuri päättynyt. Menossa olevia hankkeita on hieman viime vuotta vähemmän, mutta hanke- suunnittelu- ja suunnitteluvaiheessa olevien ta- loyhtiöiden määrä on kasvanut. Taloyhtiöt ovat barometrin mukaan saaneet tarjouksia edelleen verrattain hyvin. Tilanne kuitenkin vaihtelee hankkeesta ja paikkakunnasta toiseen. Barometrin tulosten perusteella taloyhtiöi- den korjausrakentamisen määrä jäänee jälkeen vuonna 2025 edellisvuosista. Näkymät eivät kuitenkaan enää heikentyneet kevääseen 2025 verrattuna. Barometrissa laskettava vastausvuo- den Ilmapuntarin saldolukema oli edelleen mii- nusmerkkinen, mutta miinus oli kevään 2025 lukemaa pienempi. Pääkaupunkiseudulla ja Poh- jois-Suomessa saldoluvut olivat parhaat. Koko Suomessa aiempaa suuremmasta korjaamisen määrästä raportoi 26 prosenttia vastaajista, kun taas pienemmästä korjausrakentamisen määräs- tä kertoi 30 prosenttia vastaajista.   Vuodelle 2026 vastaajista 26 prosenttia odottaa kasvavaa korjaamista, kun supistumista odottavia oli 27 prosenttia. Saldolukema on näin ollen -1. Lukema on samalla tasolla kuin syksyllä 2024. Ensi vuoden saldoluvut ovat korkeimmat pää- kaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa. Korjausrakentamisessa on päättymässä kol- mas peräkkäinen miinusmerkkinen vuosi, ja tä- mänhetkinen näkymä on nollakasvu vuodelle 2026. Kevättalvella 2026 yhtiökokousten aikaan nähtäneen, mihin suuntaan vuoden 2026 korjaus­ 71 rakentaminen lopullisesti kallistuu. Markkinoil- la on palveluiden tarjontaa onneksi saatavilla. Toisaalta korjaustarpeita on jäänyt odottamaan toteutustaan viime vuosien hiljaisemman jakson aikana, tulkitsee tuloksia Jukka Kero. Vesi- ja viemärijärjestelmät Kerrostaloissa hankkeiden kärjessä ovat tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmät, joita ilmoitti korjaavansa noin 10 prosenttia kaikista vastaa- jista. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita olivat julkisivujen ja vesikaton hankkeet. Myös lämmi- tysjärjestelmän hankkeita on paljon. Sen sijaan sähköautojen lataushankkeiden osuus laski ker- rostaloissa alle viiteen prosenttiin vastanneista.   1970-luvulla rakennetun suuren kiinteistö- kannan tullessa putkiremontti-ikään on luonnol- lista, että vesi- ja viemärijärjestelmäkorjausten määrä kasvaa. Oletettavaa on, että putkistosanee- raukset tulevat pysymään kerrostalokannan TOP 3-yleisimpien korjausten joukossa seuraavan 10 vuoden ajan. Viemärisaneerauksissa käytettävät menetelmät jakautuvat tällä hetkellä melko tarkasti tasan viemäreiden uusimisen ja sisäpuoleisen sa- neerauksen välillä, arvioi tuloksia Kiinteistöliiton rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen. Rivi- ja erillistaloissa piharakenteet ja sala- ojat, ulkovaipan hankkeet sekä putkistot olivat yleisempien hankkeiden listalla. Näitä korjauksia ilmoitti seitsemästä yhdeksään prosenttia kaikista vastaajista. Sähköauton latausjärjestelmien hank- keita ilmoitti runsaat viisi prosenttia vastaajista. Sähköautojen latauspisteet ovat alkaneella viisivuotiskaudella yhä yleisin kerrostaloyhtiön ylläpito- tai korjaushanke, noin 28 prosentin osuu- della kaikista vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat lukitusjärjestelmien, vesikaton, putkistojen sekä julkisivujen korjaushankkeet. Näiden osuudet ovat 17–18 prosenttia vastaajista. Rivi- ja erillistaloyhtiöissäkin sähköautojen latauspaikat ovat edelleen kärjessä 29 prosen- tin osuudella kaikista vastaajista. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä putkistojen, vesikaton sekä piharakenteiden ja salaojien hankkeita ilmoitti kutakin noin viidennes vastaajista.   Rahoituksen saaminen Taloyhtiöiden korjauslainojen saaminen näyttää barometrin tulosten perusteella pysyneen ennal- laan. Enintään yhden lainatarjouksen saaneiden osuus oli edelleen 35 prosenttia. Kokonaan il- man hankerahoitusta ovat jääneet vain erittäin harvat taloyhtiöt, tässä kyselyssä alle kaksi pro- senttia vastanneista. Lainaehtojen kehitysodotukset jatkoivat hei- kentymistään. Nyt 34 prosenttia vastaajista odot- taa heikentyviä lainaehtoja, parantuvia enää yhdeksän prosenttia vastaajista. Korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausra- kentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutu- mista. Syksyllä 2025 Korjausrakentamisbarometri tavoitti 4 074 vastaajaa. Vastaajista 3838 oli asun- to-osakeyhtiöiden hallituksien edustajia, 236 isän- nöitsijää tai muita taloyhtiöiden edustajia. Kysely toteutettiin nettikyselynä 24.9. – 14.10.2025. n Putkiremonttien hinnat ovat nousseet parin viimeisen vuoden aikana. Perinteisen linjasaneerauksen mediaanihinta on noin 1 000 asuinneliötä kohden. Kuvituskuva: Pixabay 72 Isännöitsijä Kari Kallio raivaa kalenteristaan tilaa kalastukselle ja mökkeilylle Harrastuksilla hyvinvointia Jyväskylässä asuva isännöitsijä ja toimitusjohtaja Kari Kallio on oppinut arvostamaan hyvinvointia tukevia harrastuksia. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Kari Kallion kotialbumi J yväskylän Kiinteistöpalvelu Oy:n toimi- tusjohtaja ja AIT-isännöitsijä Kari Kal- lio oli yksi Isännöintiliiton raadin valit- semasta kolmesta finalistista Isännöitsi- jä 2025-kilpailussa. Kallio päätyi alalle noin 30 vuotta sitten seuraten isänsä jalanjälkiä.Minulle kuuluvat niin toimitusjohtajan teh- tävät kuin isännöitsijän toimet omissa nimetyissä taloyhtiöissä. Näiden lisäksi olen vastuuisän- nöitsijänä kahdelle muulle isännöitsijälle, hän kertoo. Kallio työskenteli kesätöissä ensimmäistä ker- taa 1980-luvulla isänsä isännöitsijätoimistossa. n Isännöitsijän vapaa-aika Kalastuksessa on oma jännityksensä, että mitähän saalista se järvi tai joki milloinkin antaa, toteaa Kari Kallio. 73 Saaliista on kohta valmistumassa jotakin herkullista. Isännöitsijä Kari Kallio raivaa kalenteristaan tilaa kalastukselle ja mökkeilylle Harrastuksilla hyvinvointia 1990-luvulla minulla oli mielessäni kolme vaihtoehtoista urapolkua, joista isännöinti veti sitten pisimmän korren.Voin sanoa, että jollakin tapaa ajauduin isän- nöitsijäksi, vaikka aikanaan olin vahvasti sitä mieltä, ettei minusta isännöitsijää tule. Tämän mielipiteen muodostin lapsena, kun olin isäni työn kautta nähnyt isännöitsijän iltakokousten määrän, hän sanoo. Kallio päätyi kuitenkin isänsä yritykseen, ja tänä päivänä hänet tunnetaan erityisesti vaikei- den taloyhtiötilanteiden ratkaisijana. Vuosien jälkeen hän on alallaan arvostettu, ja on muun muassa laatinut yritykselleen kattavan toimin- tatapaoppaan.Jäin aikoinaan alalle, koska minua moti- voi se, että sain isältäni jo alusta alkaen paljon vastuuta ja mahdollisuuksia kehittää yrityksen toimintaa. Prioriteetit kuntoon Mielekkäintä isännöintialalla on Kari Kallion mukaan asiakaspalvelutyö, asiakkailta saatu po- sitiivinen palaute tietysti motivoi vahvasti.Minusta on hienoa se, että voin omalla am- mattitaidollani auttaa asiakkaita pääsemään hy- vään lopputulokseen, oli sitten kysymys isosta perusparannuksesta tai jostakin muusta asiasta. Haasteelliseksi hän kokee erityisesti viime vuosina kasvaneen viestinnän määrän eri kana- vissa. Kaikkien lankojen hyppysissä pitäminen on silloin tällöin todellinen taitolaji.Entisenä yrittäjänä olen tottunut tekemään töitä silloin, kun on tarve. Nykyisin pyrin kuiten- kin välttämään viikonlopputöitä ja otan iltatyön vastapainoksi hieman hitaammat aamulähdöt.Minulla on edelleenkin hieman paha tapa lukea työsähköpostiani myös vapaa-ajalla, vaik- ka itsekin tunnistan, ettei siitä ei ole oikeastaan hyötyä kenellekään. Kallio miettii nykyään enemmän prioriteet- tejaan ja pyrkii järjestelemään työt siten, ettei niitä tulisi vapaa-ajalle. Sarja isännöitsijän vapaa-ajasta  ■Isännöitsijän työ on vaativaa ja siihen liittyy ilta- sekä viikonlopputöitä. Mistä isännöitsijät hakevat arkeensa jaksamis- ta? Onko isännöitsijä aina tavoitettavissa, entä voiko vapaa-aikana palautua? Juttusarja paneutuu isännöitsijän va- paa-aikaan ja työssään jaksamiseen. Kari Kallio ja kääpiövillakoira Toddy kansallispuistokierroksella. 74 jännityksensä, että mitähän saalista se järvi tai joki milloinkin antaa, vaikkei se pääasia olekaan. Kallion suosikkiruoka kalasta on paistettu ahven tai kermainen lohikeitto. Hänen mielen- painuvimmat kalastusreissunsa liittyvät perho- kalastukseen hyvän kaverin seurassa.Itse sidotulla perholla saatu lohi sekä pin- taperholla pyydetty iso harjus tai taimen ovat parhautta. Norjan Neidenissä kävin vuosittain vuosikymmenien ajan. Nyt tämä reissu on jää- nyt muutamaksi vuodeksi väliin, koska alueen lohikannat ovat olleet hieman heikommat. Mökkeily lataa akkuja Kari Kallio on aina pitänyt mökkeilystä, mutta vuosi sitten tämä harrastus sai entistä innokkaam- man sävyn. Nykyään perhe koirineen mökkeilee ympäri vuoden, aivan viikoittain.Meillä oli 16 vuoden ajan vain sauna pienellä tuvalla sekä aitta, jossa viisihenkinen perheemme nukkui yhdessä huoneessa. Viime vuonna saim- me vihdoin talviasuttavan mökin samalle tontille.Mökkeilyssä saan ajatukset pois arjen kii- reistä. Luonnon helmassa oleilu tekee hyvää ja koirat voivat juosta vapaina pihapiirissä. Kalliolle mökkeilyssä mukavinta on kiireettö- myys ja se, että mökillä voi tehdä asioita omien mieltymystensä mukaan.Tykkään tehdä niin sanottuja fyysisiä töitä toimistotyön vastapainoksi, on se sitten raivaus- sahan kanssa raivaamista tai puutarhahommia hyötykasvien parissa. n Tärkeää aikaa itselle Kari Kallio on oppinut raivaamaan kalenteris- taan tilaa vapaa-ajalleen. Tiettyjä hyvinvointia tukevia harrastuksia hän ei enää siirrä työme- nojen vuoksi.Rentoudun kuuntelemalla musiikkia hevistä hempeään, suosikkejani ovat muun muassa Deep Purple, Lara Fabian, Ellinoora ja Anssi Kela. Kaksi kääpiövillakoiraa, 6-vuotias Toddy ja 3-vuotias Magi pitävät omistajansa energisenä, vaikka joskus on myös mukavaa köllötellä yh- dessä. Mökillä tulee touhuttua ja Toddyn kanssa Kallio on käynyt kiertelemässä kansallispuistoja.Pelaan padelia ja käyn kuntosalilla. Uutena harrastuksena on kesällä aloittamani trap hau- likkoammunta, siinä olen ollut varsin aktiivinen.Läheisten ihmisten tuki on ollut minulle tär- keää aiemmin yrittäjänä, mutta myös isännöitsijä- nä. Ruuhkavuosina tulee helposti laiminlyötyä omaa hyvinvointiaan työn ja muun arjen toi- minnan kustannuksella. Nyt olen ilokse- ni saanut tehtyä siihen hieman muutoksia. Lohikeittoa ja veden liplatusta Kari Kalliolle erityisen rakkaita harras- tuksia ovat kalastus ja mökkeily.Kalastan erityisesti keväästä syksyyn mökkijärvelläni Hankasalmella. Tämän lisäksi pyydän kalaa kavereiden kanssa joillakin muilla järville sekä teen vuo- sittain muutamia perhokalastusreissuja.Kalastamisessa upeinta on se, että sii- nä saa ajatukset suunnattua aivan muual- le. Hienoa on luonnossa oleminen ja veden liplatus. Toki kalastuksessa on myös oma Kari Kallion mukaan hän saa mökkeillessä ajatukset pois arjen kiireistä, sillä luonnon helmassa oleilu tekee hyvää. Päädyin alalle 30 vuotta sitten isäni jalanjäljissä, kertoo Kari Kallio. 75 Porvoon Kotien kehityspäällikkö Antti Väätäinen arvostaa asukkaiden yhteydenottoja Porvoolainen kiinteistöhuollon kehityspäällikkö Antti Väätäinen nauttii pihakeskusteluista sekä kaupunkinsa kauniista ja maukkaasta tarjonnasta. Haasteena on huolto- työn aliarvostus. Kati Wikström Kuvat: Antti Väätäisen kotialbumi/ Iina Östman-Fredriksson Ä ärettömän mukava ja aidosti välittävä työyhteisö saa Porvoon Kodeilla kehi- tyspäällikkönä työskentelevän Antti Väätäisen iloiseksi.Meitä on 43 työntekijää, ja on hieno tunne, kun työkaveri kysyy vointia ja jaksaa kuunnella. Meillä on viihtyisät ja toimivat tilat, joihin on miellyttävä tulla tekemään monipuolista työtä, hän kuvailee. Väätäinen vastaa Porvoon Kodit -vuokratalo- yhtiön kokonaisuudesta, aina huollosta ja puh- taanapidosta piha-alueiden ylläpitoon. Lisäksi hän toimii työpaikkansa työsuojelupäällikkönä ja kiinteistönhoidon työntekijöiden esihenkilönä. Pihakeskustelut palkitsevat n Isännöitsijän ilot ja surut Juttusarja isännöitsijöiden arjesta nJuttusarjassa isännöitsijät kertovat arjen iloistaan ja suruistaan. Mitkä asiat ilahduttavat isännöitsijää työssään? Kehityspäällikkö Antti Väätäinen vastaa Porvoon Kotien huollosta ja nauttii kommunikoinnista asukkaiden kanssa. 76 Erityistä kiitosta hän on saanut muutos- johtamisen taidoistaan. Väätäinen valittiin yhdeksi kolmesta finalistista Isännöintiliiton järjestämässä Isännöintiammattilainen 2025 -kilpailussa. Yhdessä luotu strategia Erityisen ilahduttavaa on Antti Väätäisen mieles- tä ollut Porvoon Kodeille luotu brändäys ja sen sisäänajo. Kyseessä oli johtoryhmän ja konsult- tiyhtiön yritykselle luoma strategia, johon koko henkilökunta sai osallistua.Nyt päätöksemme ja toimintatapamme ni- toutuvat vahvasti yhdessä luotuun strategiaan, ja sen pohjalta toimilla on selkeä suunta, iloit- see Väätäinen.Tavoitteenamme on olla Suomen paras vuok- rataloyhtiö vuonna 2027. Tuo tavoite mielessä rakennamme kaikilla toimintaosioillamme par- haan suoriutumisen mallit. Tuon tavoitteen avainmittareina ovat käyt- töasteen prosentti sekä asukkaiden NPS-mittari, joka ilmaisee asiakasuskollisuutta ja asiakas- tyytyväisyyttä.Yrityksen uusi brändi lanseerattiin syyskuun alussa asukasjuhlissamme. Samassa yhteydessä juhlistettiin yhtiön 60-vuotista taivalta ja asukas- toimikuntaamme, joka täytti 20 vuotta. Asiakkaat ja lounas virkistävät Antti Väätäinen saa virtaa asiakaspalautteista. Erityisen mukavaa ovat taloyhtiön pihalla ta- pahtuvat kasvokkain kohtaamiset ja keskustelut.Minulle tärkeää on se, että asukkaamme ovat minuunkin yhteydessä tai käyvät toimistos- sani, vaikken olekaan se näkyvin hahmo heidän arjessaan. Iloa on tuonut uuden kiinteistön siirtyminen huoltotiimin hoivaan. Lisäksi Porvoo kaupunkina innostaa Väätäistä ja hänen makunystyröitään.Monesti vaikuttaa, ettei huoltotyön tuomia kasvumahdollisuuksia nähdä kokonaisuutena. Huoltotyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja harvemmin kertatyöllä tulee niin kutsuttua lottovoittoa, Antti Väätäinen sanoo. 77 asiat on kuitenkin hoidettava jämäkästi ja pe- rustellusti.Minulla on näiden töiden kohdalla tapana ajatella, että laitetaanpa tämä vanha dieselkone nyt ruksuttamaan. Annetaan sen mennä hissuk- seen, mutta varmasti eteenpäin. Joskus työ saattaa vaatia melkoisia salapoliisin toimia, mutta siihen auttavat verkostot ja tekoäly.Jaamme alan ihmisten kanssa tietoja ihan arkisissa keskusteluissa niin uusista asioista, pul- mista kuin ilmiöistäkin.Verkoston ja tekoälyn avulla voi esimerkik- si tarkistaa tarjouksiin tai budjetointiin lasketta- van pohjatyön arvon, markkina-arvon tai muun hintoihin liittyvän seikan. Haasteena työn aliarvostus Antti Väätäinen on huolissaan huoltotyön arvos- tuksen puutteesta ja sen aliarvioinnista, alasta riippumatta.Monesti vaikuttaa, ettei huoltotyön tuomia kasvumahdollisuuksia nähdä kokonaisuutena. Huoltotyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja harvem- min kertatyöllä tulee niin kutsuttua lottovoittoa. Tämä huoltotyön aliarviointi saattaa näkyä muun muassa haasteina kumppanuuksien luo- misessa.Tästä esimerkkinä vaikkapa tilanne, jossa ai- emman työnantajani palveluksessa pyysin toime- liasta ja laadukasta sähköalan yritystä tekemään kanssamme yhteistarjouksen. He eivät kuitenkaan kokeneet sitä hyödylliseksi eli eivät nähneet niin kutsutun massatekemisen hyötyjä heille.Monesti tuntiveloitus halutaan asettaa mah- dollisimman korkealle ja lisäksi suljetaan pois tarvikemyynnistä saatava kate. Myynnillistä ko- konaiskuvaa, ja viivan alle lopulta jäävää sum- maa ajan kanssa, ei huomioida. Pikavoittoja ei tällä alalla kannata tavoitella, vaan vakaata tu- levaisuutta, korostaa Väätäinen. Yhteisöllisyys hiipunut Varsinainen kiinteistöhuollon perustyö ei Antti Väätäisen mukaan ole kokenut aikojen saatossa suuriakaan muutoksia, paitsi digitekniikan osal- ta. Nykyään kerrostalon lämmitystä ohjataan tietokoneella, ja nyt opetellaan tekoälyn tuomia uusia mahdollisuuksia.Sen sijaan me ihmiset olemme ehkä osit- tain yhä kiireisempiä ja kriittisempiä. Emme kenties ole enää niin yhteisöllisesti ajattelevia ja toimivia kuin aiemmat sukupolvet. Tämä saat- taa näkyä ihmisten kireytenä ja osittain jopa ag- gressiivisuutena.Arkielämän keskustelut ja kohtaamiset ovat joiltakin osin muuttuneet kommentoinniltaan kärkkäämmiksi. Tämä kehityssuunta näyttää heijastuvan myös ihmisten hyvinvointiin, tuu- mii Väätäinen. nKiinteistöt-tiimimme rakennutti 127 huo- neiston kerrostalon, joka on nyt valmistunut. Vaskenvalajankatu 8 siirtyi näin ollen huolto- tiimimme päivittäiseen huolehdintaan.Porvoo on kaunis kaupunki tuoden hyvää mieltä ja henkistä hyvinvointia, jotka auttavat pysymään positiivisessa työvireessä. Työarkea rikastuttavat loistavat lounasravintolat lähellä toimitilojamme ja kiinteistöjämme. Myös urakoitsijoiden verkosto on mukavan lähellä, joten kaikkeen nälkään on apua saata- villa nopealla aikajänteellä. Laitetaan kone ruksuttamaan Antti Väätäisen mukaan hänellä ei ole niin kut- suttua inhokkityötä eikä hän useinkaan koe koh- taavansa epämukavia työtilanteita.Aluksi aikaa vievät työt voivat tuntua haas- tavilta, mutta toisaalta niihin voi sisältyä erilai- sia mielenkiintoisia oivalluksia. Epämukavatkin Porvoon kuvatuin maisema on luultavammin näkymä ranta-aitoille. Niiden takana on Antti Väätäisen toimisto, joten kuvaavia turisteja näkyy jokaisena päivänä. Toisinaan Antti Väätäinen taittaa työmatkansa veneillen. 78 n Kiinteistöalan uutisia Yhtiöjärjestys unohtuu taloyhtiöissä liian usein Y htiöjärjestys löytyy kaikista taloyhtiöistä ja on lakisäätei- nen asiakirja. Siinä kiteytetään taloyhtiön sisäiset säännöt. Se määrittää muun muassa vastikkei- den määräytymisperusteet, kunnossa- pitovastuut ja päätöksenteon säännöt. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva muistuttaa, että yh- tiöjärjestyksen merkitystä ei voi ko- rostaa liikaa:Asunto-osakeyhtiölaki ja yhtiö- järjestys ovat yhtiön laki, jota osak- kaan täytyy noudattaa. Yhtiöjärjestys kertoo, miten yhtiö toimii, periaatteen siitä, kuka korjaa mitäkin, miten kus- tannukset jaetaan ja esimerkiksi mitkä tilat ovat osakkaan vastuulla. Osakkai- den on hyvä tuntea oman taloyhtiönsä yhtiöjärjestys ja siihen kannattaa tu- tustua myös asuntoa ostettaessa, sanoo Koro-Kanerva. Jos yhtiöjärjestys on vanha ja sitä ei ole vuosikymmeniin päivitetty tai jos taloyhtiössä on alettu toimia aivan eri tavalla kuin mitä yhtiöjärjestyksessä on määrätty, altistaa se osakkaiden väärinkäsityksille ja riidoille.Osakkaat saattavat yllättyä, kun epävirallisesti sovitut järjestelyt ja ”näin on aina tehty” -sopimukset ei- vät pidäkään. Sellaiset keskinäiset sopi- mukset siellä ja täällä eivät sido sellaista osakasta, joka ei ole ollut mukana täl- laista sopimassa, ellei niitä ole viety yh- tiöjärjestykseen, toteaa Koro-Kanerva.Ongelmia tulee, kun taloyhtiöön muuttaa uusi osakas ja hän haluaa toi- mia yhtiöjärjestyksen mukaan, mikä sinällään on ihan oikein, mutta joh- taa välillä suureenkin riitaan. Ehkä tyypillisin esimerkki tällaisesta tilan- teesta voisi olla kylpyhuoneen korja- us pienessä rivitaloyhtiössä. Yhtiössä on voinut olla vuosien ajan tapana ja asiasta on sovittu suullisesti, että jo- kainen korjaa ja vastaa omasta kyl- pyhuoneen korjauksestaan. Kun sitten uusi osakas alkaa tehdä kylpyhuo- neremonttia ja jos sieltä vielä löytyy kosteutta, taloyhtiö eli kaikki osak- kaat yhdessä vastaavat tämän remon- tin kustannuksista. Näin on siitäkin huolimatta, mitä joku muu on vastaa- vassa tilanteessa aiemmin tehnyt tai mitä keskenään on sovittu. Tuntuu, että ihmiset eivät ehkä ymmärrä, kuinka merkittävä dokumentti yhtiöjärjestys on, kertoo Koro-Kanerva. Yhtiöjärjestykseen kannattaa kirja- ta vain taloyhtiön toiminnan kannal- ta tärkeimmät asiat. Jos yhtiöjärjestys on vanha, siellä voidaan vielä puhua markoista tai se voi olla ristiriidassa nykyisen asuntoyhtiölain kanssa. Yh- tiöjärjestystä voidaan muuttaa yhtiöko- kouksessa 2/3 enemmistöpäätöksellä.Suosittelen yhtiöjärjestyksen päivittämistä vastamaan nykyistä asunto-osakeyhtiölakia, se helpottaa hallintoa sekä vähentää riitoja, sum- maa Koro-Kanerva. Mia Koro-Kanerva Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry:n halli- tus on nimittänyt Kiinteistöliiton uudeksi toimitusjohtajaksi OTM, eMBA Mia Koro-Kanervan 1.5.2026 lukien. Liiton nykyinen toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Harri Hiltunen jää eläkkeelle 1.9.2026. Hiltunen on toiminut tehtävässä vuodesta 2005. Mia Koro-Kanerva siir- tyy tehtävään Suomen Isän- nöintiliiton toimitusjohtajan paikalta. Aiemmin hän on työs- kennellyt mm.  Kiinteistöliiton jäsen­ yhdistyksen Suomen Vuok- ranantajat ry:n toiminnanjohta- jana sekä neuvontalakimiehenä Kiinteistöliitossa. n Nimityksiä Järkevää kiinteistön ylläpitoa on var- mistaa kaikkien laitteiden ja järjestelmien toiminta jo ennen kovinta talvea. Ener- giankulutus pysyy kurissa, kun laitteet ja järjestelmät toimivat oikein. Oikeat säädöt ja asetukset pitävät niin ikään huolta tilojen viihtyisyydestä. Rakennusta ei pidä lämmittää tu- loilman kautta, jollei kyseessä ole il- malämmitteinen kohde. Eli tuloilman sopiva lämpötila kannattaa asettaa välil- le 16–18 celsiusastetta. Näin ilma vaih- tuu tehokkaasti eri tiloissa eikä lämmin ilma jää katonrajaan. Tuloilma lämpe- nee huonetilassa sitten sopivaksi läm- mitysjärjestelmän avulla, muistuttaa asiantuntija Minna Tolvanen Motivasta. Kun ilmanvaihdon nestekiertoinen läm- möntalteenottojärjestelmä on puhdas ja sen LTO-piirin glykolipitoisuus oikea, se toimii tehokkaasti. Muun tyyppisissä LTO-malleissa puhtauden lisäksi kes- keistä on tiiveyden varmistaminen. Erityisesti talvella tarpeenmukai- sesta ilmanvaihdosta on hyötyä, jottei tuhlata turhaan energiaa. Myös lämpöti- lat kannattaa säätää tilakohtaisesti. Oles- kelutiloissa oikea lämpötila on 20–21 C, porrashuoneissa 16–18 C ja muissa tilois- sa, kuten varastoissa 10–12 C. Autotal- lissa riittää viisi astetta, Tolvanen lisää. Sähköisiä lisälämmittimiä ei normaa- listi tarvita, kun lämmitysverkosto on tasapainossa ja toimii suunnitellusti. Ennakoivassa lämmityksessä varataan lämpöä rakennukseen ennen pakkasjak- soa tai sähkön hintapiikkejä, erityisesti sähkölämmitys- tai lämpöpumppukoh- teisissa. Sähkön tehopiikkejä voi pienentää esimerkiksi ajoittamalla ilmanvaihtolait- teiden käynnistymisen eri ajankohtiin. Myös autosähkölataukseen voi tarvit- taessa asettaa rajoituksia. Samalla ta- saantuu tehontarve. Lämpöpumppujen ja muiden lämmityslaitteiden toiminta on varmistettava ja tarvittaessa huoleh- dittava huollosta ennen kovimpia pauk- kupakkasia. Lämpöpumpun toimintaa kannattaa seurata ja vikailmoituksiin reagoida pikaisesti, jottei lämpöpumppu jää tuottamaan lämpöä sähkövastuksilla. Hybridilämmityksessä säädöt ja auto- maatio ovat keskeisiä. On harkittava tarkkaan, milloin kannattaa hyödyn- tää lämpöpumppua ja milloin kauko- lämpöä. Erityisesti uusien asennusten jälkeen on varmistettava ohjauksen toi- mivuus. Automaatiota kannattaa seura- ta ja mittausantureiden toiminta korjata tarvittaessa. Kiinteistöjen käyttäjiltä voi kysyä palautetta tilojen viihtyisyydestä, rakennuksen toiminnasta ja sisäilmasta. Kiinteistöjen järjestelmät kuntoon ennen pakkasia 79 Rakennusten omistajilla jo kiire huolehtia palovaroitinasiat kuntoon Taloyhtiöillä ja muilla ra- kennusten omistajilla on jo kiire huolehtia palovaroit- timia koskevat asiat kun- toon, sillä viime vuoden alussa muuttuneen pelas- tuslain siirtymäaika päät- tyy tämän vuoden  lopussa eli runsaan kuukauden ku- luttua. Sen jälkeen raken- nuksen omistaja vastaa siitä, että kaikissa asunnoissa on toimivat palovaroittimet. Muutoksen myötä aiem- min asukkaiden vastuulla olleet paristokäyttöiset pa- lovaroittimet ovat raken- nuksen omistajan vastuulla, mutta asukas huolehtii jat- kossakin palovaroittimen testaamisesta.  Asukkaan vastuulla on ilmoittaa viipymättä ta- loyhtiölle palovaroittimen vikaantumisesta. Onkin suositeltavaa, että asukas testaa palovaroittimet sään- nöllisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa. Testaamalla asukas voi havaita palova- roittimen vikaantumisen ja varmistaa, että hänen asun- tonsa palovaroittimet ovat toimintakuntoisia, sanoo Ilmoitustilaa Päävesimittarin 24/7 etäluenta Käy kaikkiin kohteisiin, perustuu optiseen lukuun. Palveluun sisältyy vuotohälyt, kulutusraportit, asiakasportaali, pohjakulutuksen analysointi. 16,90 €/kk, alv 0 %. Käyttöönotto 179 € Moderni toteutus. Kustannus 25 % vanhasta markkinatasosta. MEIHIN LUOTETAAN Kasvu +50% 2023 Kasvu +25% 2024 www.kiinteistömittaus.fi Vantaa 040 7725 456 Pelkästään sähköistyvän liikenteen latausmarkkina Euroopassa voi kasvaa seu- raavan kymmenen vuoden aikana jopa 94 miljardiin euroon. Tämä käy ilmi Säh- köinen liikenne ry:n Sweco Finlandilta tilaamasta selvi- tyksestä. Suomalainen sähkötek- ninen ja ohjelmisto-osaami- nen on korkealla tasolla ja latausalan viennin oletetaan nousevan yli viiteen miljar- diin työllistäen lähes 10 000 osaajaa vuosikymmenen lo- pulla. Digitaalisuus ja älyk- käät skaalautuvat ratkaisut madaltavat kynnystä pääs- tä sähköisen liikenteen glo- baaleille markkinoille. Suomalaisen sähköi- sen liikenteen ekosystee- min perusta rakennettiin 2010-luvun alkupuolella ja nyt tämän yhteistyön hedel- mät edistävät talouskasvua ja tekevät Suomesta turval- lisemman valtion geopoliit- tisen myllerryksen keskellä, toteaa Sähköinen liikenne ry:n hallituksen puheenjoh- taja Eemil Rauma.  Suomelle liikenteen siir- tyminen sähkötalouteen tarkoittaa merkittäviä muu- toksia kauppataseeseemme ja taloutemme rakenteisiin. Liikennesektorin päästövä- hennykset saavutetaan kus- tannustehokkaasti ja samalla lisätään kotimaisen sähkön kysyntää ja vähennetään raa- kaöljyn ja jalostetuotteiden tuontia vuodessa useilla sa- doilla miljoonilla euroilla.   Liikenteen siirtymä sähkötalouteen vahvistaa huoltovarmuutta ja tukee sähköjärjestelmän resiliens- siä sekä kotimaisen uusiutu- van energian investointeja.  Sähkötalouden markki- naehtoisen kehittymisen ja kasvun yhtenä perusedel- lytyksenä on vahva säh- köisen ajoneuvokannan kasvu. Sähköinen liikenne ry:n toimitusjohtajan Heik- ki Karsimuksen  mukaan monipuoliset hankinta- ja investointikynnystä ma- daltavat ratkaisut ja palve- lut, erityisesti raskaamman liikenteen sähköistämisen osalta, ovat välttämättömiä. Talous- ja vientipo- tentiaalin lunastamiseksi Suomeen tarvitaan vakaa ja yhteistyöhön kannusta- va toiminta­ ympäristö, joka mahdollistaa sähköisen lii- kenteen kasvupolun aske- leet, Karsimus painottaa.  Liikenteen sähköistymisestä talouden uudistaja ja uuden liiketoiminnan lähde 80 n Kiinteistöalan uutisia Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli syyskuun lopussa koko maassa kes- kimäärin tasan 96 prosenttia eli 0,2 pro- senttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuosineljänneksen lopussa. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten käyttöaste pysytteli vakaana hieman koko maan keskiarvoa korkeampana. Muiden suurten kaupunkiseutujen kauppakeskus- ten liiketilojen käyttöaste laski hienoises- ti, mutta oli edelleen lähes 97 prosenttia. Myös pienempien kaupunkiseutujen käyt- töaste oli syyskuun lopussa hivenen edel- listä vuosineljännestä matalampi. Pirkkalaan työpaikka 270 hengelle Rakennusliike Meijou Oy aloittaa uu- sien, JIS Automation Oy:n toimintaan räätälöityjen toimitilojen urakoinnin Pirkkalan Jasperintielle. Rakennustyöt käynnistyvät syksyllä 2025 ja uuden pää- rakennuksen on määrä valmistua heinä- kuussa 2026. Uudisrakennus käsittää noin 4 400 neliötä monipuoliset tuotanto- ja varas- totilat sekä moderneja toimistotiloja. Ra- kennus tarjoaa JIS Automation Oy:lle merkittävästi lisää kapasiteettia nopeas- ti kasvavan toiminnan tueksi. Yhtiö on laajentunut vauhdilla ja uusiin toimiti- loihin tulee tilat yli 200 henkilölle sekä yrityksen omalle keskusvalmistukselle. Kasvumme myötä meillä on tullut nykyisissä toimitiloissa seinät vastaan ja halusimme tuoda kaikki osaajam- me saman katon alle. Onneksi apu oli lähellä kun pitkäaikainen yhteistyö- kumppannimme Meijou suunnitteli ja totetuttaa meille näyttävän ja toimivan toimitilakokonaisuudeen joka mahdol- listaa kasvumme myös jatkossa, kertoo JIS Automotionin toimitusjohtaja Jou – ni Isokivi. Uusi päärakennus nousee JIS Auto- mationin nykyisten toimitilojen läheisyy- teen, omalle Jasperintien yritysalueelle. Valmistuessaan hanke vahvistaa Pirk- kalan asemaa houkuttelevana sijaintina teollisuus- ja teknologiayrityksille. Kauppakeskusten liiketilojen käyttöasteet ovat pysyneet korkealla tasolla. Erityisesti kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti kasvaa ripeästi. Kuvassa Triplan kauppakeskus Helsingin Pasilassa. Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste edelleen korkea Tiedot perustuvat Suomen Kauppa- keskusyhdistyksen keräämiin tietoihin. Kauppakeskusten kokonaismyyn- nin nimellinen kasvu kiihtyi 2,3 prosenttiin vuoden kolmannella nel- jänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvua sii- vitti etenkin syyskuun vilkas myyn- ti, joka ylitti viime vuoden tason 3,4 prosentilla.