KE 8 2025 1 (Part 4 of 6)

Yhtiöt eivät myöskään osoittaneet, että niiden oikeus verkkotoimintaan sijoitetun pääoman kohtuulliseen tuottoon olisi vaaran- Kantaverkkoyhtiö Fingridin mielestä Energiaviraston päättämät valvontamenetelmät heikentävät yhtiön mahdollisuuksia kantaverkon kehittämiseen. Kuva: Fingrid 51 Markkinaoikeudelta täystyrmäys sähköyhtiöiden valituksille Jarrua sähkön siirtomaksujen korotuksille? tunut. Lisäksi yhtiöt eivät esittäneet riittävää selvitystä siitä, että menetelmämuutokset vaa- rantaisivat niiden toimintaedellytykset ja estäi- sivät niitä täyttämästä lakisääteisiä velvoitteita. Energiaviraston tehtävänä on koko yhteiskunnan etu huomioiden valvoa verkkoyhtiöiden hinnoit- telua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Virasto vahvistaa etukäteen kahdeksaksi vuo- deksi sähkö- ja maakaasuverkkoyhtiöille mene- telmät, joiden perusteella valvontaa suoritetaan. Valvonta perustuu sähkö- ja maakaasumarkki- nalainsäädäntöön sekä Energiaviraston näiden perusteella vahvistamiin kohtuullisen hinnoitte- lun valvontamenetelmiin sekä oikeuskäytäntöön.  – Valvontamenetelmien päätavoitteita ovat kohtuullinen hinnoittelu sekä verkon ja verkko- toiminnan kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Monopoliasemassa toimivien ver- konhaltijoiden hinnoittelun on oltava kohtuul- listahintojen on vastattava verkkotoiminnan todellisia kustannuksia ja liiketoiminnasta saa- tava tuotto on pidettävä kohtuullisena, Energia­ viraston lausunnossa painotetaan. Markkinaoikeuden päätös ei ole vielä lainvoi- mainen, asiaa voidaan vielä käsitellä korkeim- massa hallinto-oikeudessa. Yhtiöt tyytymättömiä Kantaverkkoyhtiö Fingrid ja sähköverkkoyhtiöt ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä markkinaoi- keuden ratkaisuun. Nykyiset Energiaviraston päättämät valvon- tamenetelmät heikentävät yhtiön mahdollisuuk- sia kantaverkon kehittämiseen tulevaisuudessa niin, että Suomi säilyy houkuttelevana kohtee- na vihreän siirtymän investoinneille. Valvonta- menetelmät eivät tue Fingridin mahdollisuuksia toteuttaa heikentyneessä turvallisuustilanteessa vaadittavia varautumistoimenpiteitä eivätkä tur- vaa yhtiölle sähkömarkkinalain mukaista koh- tuullista tuottoa, Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka toteaa yhtiön lausunnossa. Markkinaoikeuden tuomiota kritisoi myös sähköverkkoyhtiöitä edustava Energiateollisuus ry. Energiateollisuus on erittäin pettynyt markki- naoikeuden ratkaisuun eikä pidä sitä yhteiskun- nan edun mukaisena. Energiateollisuus näkee, että ratkaisu vaarantaa välttämättömän sähkö- verkkojen kehittämisen. Sähköverkkoyhtiöt pitävät Energiaviraston valvontamenetelmiin tekemiä muutoksia osin lainvastaisina ja kohtuuttomina, ja ovat myös tuoneet tämän toistuvasti esiin. Markkinaoikeus on tuoreessa ratkaisussaan hylännyt yhtiöiden valitukset, sanoo Energiateollisuuden johtava asiantuntija Ina Lehto . Sähköverkkoyhtiöiden mahdollisuus rahoittaa verkkojen kehittämiseksi tarvittavat investoin- nit riippuvat kaikkein eniten verkkotoiminnan valvontamenetelmistä. Valvontamenetelmien uudelleen arviointi onkin siksi välttämätöntä sähköistymisen mahdollistamiseksi ja Suomen tulevaisuuden talouskasvun varmistamiseksi. Sähköverkkojen riittävä ja oikea-aikainen ke- hittäminen on asiakkaiden ja koko yhteiskun- nan etu, hän jatkaa. Sähkön siirtoyhtiö Carunan toimitusjohtaja Jyrki Tammivuori ilmaisi yhtiön tiedotteessa suorasanaisesti pettymyksensä markkinaoikeu- den ratkaisuun. Energia-alan yhtiöt ovat hyvin selväsanaisesti viestineet, kuinka laajoja negatiivisia vaikutuk- sia nykyisellä valvontamallilla on asiakkaille, energiasektorille ja suomalaiselle yhteiskunnal- le. Kapasiteetiltaan vahvat sähköverkot ovat ta- louskasvun ja kansallisen turvallisuuden perusta. Sähköverkon kehityshankkeet kestävät vuosia. Siten työ sähköverkon kapasiteetin ja huoltovar- muuden vaatimusten täyttämiseksi pitää tehdä jo nyt. On tärkeää, että sääntely on ennustetta- vaa ja vakaata. Ala on hyvin pääomavaltainen ja investointipäätökset tehdään vuosikymmeni- en aikajänteellä. Carunan mukaan markkinaoikeuden päätök- sellä on erittäin haitalliset vaikutukset Suomen sähköverkoille ja niitä ylläpitäville verkkoyhtiöille. Päätös on tappio Suomen huoltovarmuu- delle ja talouskasvulle. Maailma sähköistyy ja sähköverkkojen ylläpito ja kehittäminen vaati- vat merkittäviä investointeja, jotka nykyinen val- vontamalli vaarantaa. Tämä tarkoittaa haasteita talouskasvulle ja huoltovarmuuden kehittymisel- le. Jos valvontamalli pysyy muuttumattomana vuoden 2031 loppuun asti heijastuu se koko yh- teiskuntaan, joka tulevaisuudessa on yhä enem- män riippuvainen sähköverkkojen toimivuudesta ja verkkojen kyvystä vastata erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin, sanoo Tammivuori. Huolia ja ärtymystä Sähkön siirtomaksuihin tehdyt korotukset ovat herättäneet paljon keskustelua, huolia ja ärtymys- tä viime vuosina. Hyvä esimerkki on Länsi-Uu- dellamaalla Espoon vieressä sijaitseva Vihdin kunta. Vuosien 2013–2021 aikana Vihdissä säh- kön siirtohinta nousi lähes 40 prosenttia. Myös muualla Suomessa verkkoyhtiöt tekivät viime vuosien aikana isoja korotuksia siirtohintoihin. Suurin syy siirtohintojen korotuksiin on vuon- na 2013 voimaan tullut uusittu sähkömarkkina- laki. Tuolloin jakeluverkkoyhtiöt velvoitettiin rakentamaan säävarmaa sähköverkkoa toimin- tavarmuuden parantamiseksi. Yhtiöille taattiin lainsäädännössä minimituotto, jonka ne saavat velottaa kansalaisilta investointien tekemisestä. Kovimmat ja rajuimmat hinnankorotukset päättyivät vuonna 2021, kun Energiavirasto teki hintavalvontamalliinsa muutoksia. Sähkön siirtohinta määräytyy asuinpaikan mukaan, eikä sitä ole mahdollista kilpailuttaa. Sähkönsiirtoa ei voi ostaa Suomessa toimivien alueellisten siirtomonopolien yli. n 52 Tutkimus: Vihreällä Älyenergialla tyytyväisimmät asiakkaat V ihreällä Älyenergialla on tyy- tyväisimmät asiakkaat säh- kön vähittäismyyntiyhtiöistä. EPSI Rating teki puolueet- toman tutkimuksen, jossa selvitettiin sähköyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Vihreä Älyenergia oli vertailun paras useilla osa-alueilla, kuten palvelulaa- dussa, ja yhtiöllä oli pienin määrä tyy- tymättömiä asiakkaita. EPSI Ratingin mukaan sähkön- myynnin asiakastyytyväisyys saavutti yksityisasiakkaiden parissa mittaus­ historiallisen huippunsa vuonna 2017, ja kääntyi tämän jälkeen lyhyeen mutta jyrkkään laskuun, joka saavutti pohja- lukemansa vuonna 2019. Tyytyväisyys ehti tämän jälkeen hivenen elpyä, kun- nes Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen tuoman energiakriisin myötä koitti uusi asiakastyytyväisyys- tason romahdus vuonna 2022. Tämän jälkeen tyytyväisyys on kuitenkin ollut selvässä nousussa, ja kuluttajien parissa lukemat ovat nyt sekä hyvällä tasolla, että korkeimmat seitsemään vuoteen. Yritysasiakkaiden tyytyväisyys on ol- lut kaiken kaikkiaan hieman kulutta­ jien tyytyväisyyttä stabiilimpaa, mutta sekin on nousi merkittävästi vuonna 2024, ja on nyt viime vuodet pysytel- lyt lähellä kuluttajien lukemia. Nurmijärven Sähkö teki vuoden suu- rimman yksittäisen nousun. Parannuk- set näkyvät koko linjassa: tuote- ja palvelulaadussa, vastuullisuuskuvas- sa ja vastineessa rahalle. Asiakkaat kokevat, että yritys on onnistunut muuttamaan toimintaansa aidosti asia- keisemmäksi.  Yksityisasiakkaiden kokemus sähköyhtiöistä on muuttumassa yhä tunnepitoisemmaksi: sähkö on arjen välttämättömyys, mutta kilpailu rat- kaistaan palvelun inhimillisyydellä. Kärjessä olevat yhtiöt ovat onnistu- neet yhdistämään vastuullisuuden ja helppouden; ne näyttävät, että luotta- mus on nyt sähkömarkkinan todellinen valuutta, sanoo EPSI Rating Finlandin maajohtaja Heidi Laitinen . Yritysasiakkaiden tyytyväisyys säh- könmyyntiyhtiöihin pysyy hyvällä ta- solla, vaikka erot eri toimijoiden välillä ovat edelleen huomattavia. Useat yhtiöt ovat onnistuneet vahvistamaan asiakas- kokemustaan, kun taas osalla tulokset ovat hieman laskeneet. Vattenfall, Väre, Vaasan Sähkö ja Tur- ku Energia muodostavat toimialan kärjen. Näistä etenkin  Väre  ja  Turku  Ener- gia ovat parantaneet tulostaan selvästi vuoden takaisesta. Molempien kehitys nä- kyy vahvimmin imagossa, palvelulaa- dussa ja vastuullisuuden kokemuksessa.  Kokonaisuudessaan tulokset osoit- tavat EPSI Ratingin mukaan sen, että yritysasiakkaiden odotukset ovat nous- seet, ja menestyjät erottuvat aktiivisella vuorovaikutuksella, ennakoivalla pal- velulla sekä selkeällä ja vastuullisella viestinnällä. Energiatietoisuus kasvaa EPSI Ratingin tekemän tutkimuk- sen mukaan yritykset seuraavat säh- könkäyttöään yhä tarkemmin, mutta kuluttajat ovat edelleen valmiimpia muuttamaan kulutustottumuksiaan. Energiayhtiöiden näkökulmasta tämä on selvä mahdollisuus: kulutuk- sen seurannan ja jouston palvelut voivat tarjota yritysasiakkaille konkreettisia keinoja tehostaa energiankäyttöä ja sa- malla vahvistaa vastuullisuusprofiilia. Kuluttajat ovat siis edellä, mutta yrityk- sillä on potentiaalia kuroa ero kiinni nopeasti digitaalisuuteen ja energian- säästöratkaisuihin panostamalla. Ennakoitavuus arvossaan Sähkösopimustyyppien osalta  tois- taiseksi  voimassa  olevat  sopimuk- set säilyttävät vahvan asemansa. Noin kolmannes asiakkaista arvioi, että va- litsisi tällaisen sopimuksen todennä- köisesti tulevaisuudessa. Kuitenkin myös määräaikaiset so- pimukset kiinnostavat: niitä pitää to- dennäköisenä vaihtoehtonaan reilu viidennes. Hybridisopimukset, jois- sa yhdistyy kiinteä osuus ja kulutus- vaikutus, ovat vielä harvinaisempia, mutta kiinnostus kasvaa. Noin joka kuudes pitää niitä varteenotettavana vaihtoehtona. Pörssisähkö jakaa kuluttajat jyrkäs- ti.  Neljännes pitää sen valintaa tu- levaisuudessa todennäköisenä, mutta lähes yhtä moni ei harkitsisi sitä lain- kaan. Tämä kuvastaa kuluttajien kahtia­ jakoa: osa hakee aktiivisesti säästöjä ja joustoa, kun taas toinen osa koros- taa ennustettavuutta ja varmuutta säh- kösopimuksen valinnassa.  Vaikka pörssisähköön liittyy enemmän riskiä, sen tarjoama hal- linnan ja seurannan tunne koetaan pal- kitsevana. Samalla kiinteähintaisten sopimusten ennakoitavuus, viehättää monia, sanoo Heidi Laitinen. EPSI Rating haastatteli kyselyynsä noin 3  800 henkilöä ja noin 1  300 yri- tystä syys–marraskuussa. n Vihreä Älyenergialla on Suomen tyytyväisimmät asiakkaat. Ohessa kaikkien vertailussa olleiden sähköyhtiöiden arvosanat. Grafiikka: EPSI Rating EPSI Ratingin maajohtaja Heidi Laitisen mukaan ihmisten kokemus sähköyhtiöistä on muuttumassa yhä tunnepitoisemmaksi: sähkö on arjen välttämättömyys, mutta kilpailu ratkaistaan palvelun inhimillisyydellä. Kuvituskuva: Pexels 53 teen Länsiratikoiden projektinjohta- ja Juha Paahtio. Rakennustyöt aloitetaan tämänhet- kisen tiedon mukaan ensi vuoden huh- tikuussa. Muutosten myötä 2030-luvun alussa aloittaa pikaraitiolinja 14, joka kulkee Mannerheimintietä ja edelleen Meilahden, Munkkiniemen, Haagan ja Lassilan kautta Kannelmäkeen. Infraohjelma Helsinki julkaisee myöhemmin tarkemman työohjel- man, josta selviää koska ja missä ra- kennustöitä tehdään. Näillä näkymin ensimmäisiä kohteita ovat esimerkiksi Haagan liikenneympyrä ja Vihdintie. Infraohjelma Helsinki on kolmen projektin kokonaisuus, jossa suunni- tellaan ja rakennetaan tulevaisuuden kaupunkiympäristöä Länsi-, Koil- lis- ja Pohjois-Helsingin sekä kan- takaupungin alueilla. Infraohjelma Helsingin tilaajaosapuolet ovat Pää- kaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Helsingin kaupunki ja HSY. Pal- veluntuottajaosapuolet ovat Destia, NRC, Sitowise, Sweco, WSP ja YIT. Investointien enimmäisarvo on 1,2 mil- jardia euroa, josta käytettävä osuus tarkentuu kun päätetään, mitä kaikkea urakkaan sisällytetään ja kun tavoite- kustannukset tarkentuvat. Raitiotie­ investointien alustavasti arvioitu osuus on noin 600 miljoonaa euroa, katu­ investointien noin 400 miljoonaa eu- roa ja vesihuollon investoinnit noin 150 miljoonaa euroa. n Läntinen Helsinki kehittyyL änsiratikat-nimellä kulkevassa hankkeessa rakennetaan uusi noin 10 kilometrin pikaraitio- tieyhteys Kannelmäestä Hel- singin keskustaan. Se on merkittävä avaus koko läntisen Helsingin kau- punkikehitykselle. Linjan varrelle on suunnitteilla uusia koteja 14 000 hel- sinkiläiselle sekä toimitilarakentamis- ta. Pikaraitiotieverkon lisäksi työssä uudistetaan laajasti kunnallistekniik- kaa sekä rakennetaan uutta kaupun- kiympäristöä. Länsiratikat on Helsingille stra- tegisesti hyvin merkittävä hanke. Se mahdollistaa kaupunkirakenteen tii- vistämisen tukeutuen erinomaiseen raideliikenteeseen. Tämä on myös Hel- singin ilmastotavoitteiden mukainen kehityssuunta, sanoo maankäyttöjohta- ja Rikhard Manninen Helsingin kau- punkiympäristön toimialalta. Helsingin tavoitteena on ohjata uudisrakentaminen hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle. Pikarai- tiotien mahdollistama kaupunkikehitys poikkeaa perinteisistä aluerakentamis- kohteista siten, että se ei luo uusia kau- punginosia vaan yhdistää jo olemassa olevat kaupunginosat paremmin toi- siinsa. Hyvänä esimerkkinä on kaksi vuotta sitten valmistunut pikaraitiolinja 15, joka tiivistää maankäyttöä Espoon Keilaniemen ja Itäkeskuksen välillä. Tavoitteena on mahdollistaa se, että Munkkiniemen, Haagan ja Pitäjän- mäen kaupalliset ja julkiset palvelut laajenevat ja monipuolistuvat. Kasva- vat kaupunginosat tarvitsevat myös esimerkiksi uusia kouluja, liikunta- paikkoja ja puistoja. Myös alueiden asuntokanta monipuolistuu. Alueen kaavoituksessa on lisäksi kiinnitetty erityistä huomiota viher- ja virkistys- alueiden riittävyyteen. Myös kävely- ja pyöräliikenneolosuhteet paranevat huomattavasti uusien reittien ja pyö- räbaanojen myötä. Raideliikenteeseen tukeutuva suun- nittelu luo kaupunkia, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut ovat lähellä toi- siaan ja jonka mittakaava on inhimil- linen. Huopalahdentien ja Vihdintien ympäristöön tuodaan korttelikau- punkia, ja Valimon asemanseudus- ta sekä Valion alueesta kaavaillaan alueen uutta keskustaa. Valtaosa uu- sista kortteleista nousee alueille, jotka ovat nykyisin liikenteen tai teollisuu- den käytössä. Noin viisi kilometriä reitistä kuuluu jo olemassa olevaan raitiotieverkkoon. Topeliuksenkadulle toteutetaan uusi rai- tiotie, joka alkaa Mannerheimin­ tien ja Topeliuksenkadun risteyksestä jatkuen Runeberginkadun risteykseen. Runeber- ginkadulla raitiotien kaistaa taas leven- netään Töölöntorin ja Arkadiankadun välisellä osuudella, ja Fredrikinkadulle rakennetaan uusi raitiotie Bulevardin ja Urho Kekkosen kadun välille. Allianssi vastuussa Länsiratikoiden rakentamisesta vastaa Infraohjelma Helsinki -allianssi, jonka tilaajina ovat Helsingin kaupunki, Kau- punkiliikenne Oy, ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Allianssi vastaa myös suunnittelusta. Samanlai- silla alliansseilla on rakennettu aikai- semmin muun muassa Raide-Jokeria, Kalasatamasta Pasilaan -raitiotietä ja Kruunusiltoja.Yhteisen allianssin etuina on mo- nen työn suunnitteleminen ja raken- taminen samalla kertaa. Raitiotien rakentaminen tarjoaa harvinaisen ti- laisuuden uudistaa samalla maan alla kulkevaa kriittistä infrastruktuuria koko kaupunginosan laajuudelta. Nyt rakennettavan vesihuollon on tarkoi- tus toimia vähintään seuraavan sadan vuoden ajan, kertoo Kaupunkiliiken- Länsi-Helsinkiin uusi pikaraitiotieyhteys Pitäjänmäen sähköaseman tilalle nousee tiivistä korttelikaupunkia. Havainne: Helsingin kaupunki 54 Uuden Helsinki-Turku -junaradan rahoituksessa kunnilla merkittävä, 33 prosentin maksuosuus Uusi normaali? Helsingin ja Turun välille on suunniteltu uutta rautatieyhteyttä noin 50 vuoden ajan. Nyt radan rakentaminen on toteutumassa. Poikkeuksellista on kuntien iso rahoitusosuus. Teksti: Eero Wihuri K un Suomessa on rakennettu uusi rau- tatieyhteys tai vaikkapa moottoritie, perinteisesti valtio on vastannut kus- tannuksista. Kuitenkin viime vuosi- na valtio on yhä enemmän sysännyt isojen inf- rahankkeiden rahoitusvastuuta myös kunnille. Näin on toimittu enenevässä määrin varsinkin sellaisissa investoinneissa, jotka ovat tuoneet selkeitä maankäytön hyötyjä kunnille. Parhaillaan päätöksentekovaiheessa on mit- tava rautatiehanke Helsingin ja Turun välille. Niin sanotun Länsiradan rahoitusratkaisu on poikkeuksellinen aiempiin rautatieinvestointei- hin nähden. Rata aiotaan toteutettaa hankeyhtiö- mallilla. Länsirata Oy:ssä osakkaina ovat valtion lisäksi uuden radan varrella olevat kunnat Tur- ku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi. Länsiradan kokonaiskustannusarvio on 1,32 miljardia euroa. Kuntien osuus rahoituksesta on 33 prosenttia ja Suomen valtion osuus 67 pro- senttia. Kunnat sitoutuvat ensimmäiseen vai- heeseen, jossa rakennetaan uutta rataa Espoon ja Lohjan välille sekä toinen raide Salo-Hajala- ja Nunna-Kupittaa- rataosuuksille, yhteensä 400 miljoonalla eurolla ja Suomen valtio 400 mil- joonalla. Tämän lisäksi hankkeen toteuttavalle Länsirata Oy:lle annetaan oikeus hankkia vie- rasta pääomaa enintään 520 miljoonaa euroa. Toisen vaiheen toteutukseen kunnat sitoutuisi- vat yhteensä 300 miljoonalla eurolla edellyttäen, että valtio tekee siitä toteutuspäätöksen vuoden 2031 loppuun mennessä.  Nyt käsittelyvaihees- sa olevassa osakassopimuksessa kunnat sopivat keskenään toisesta vaiheesta, vaikka valtio ei ole tehnyt siitä päätöksiä. Tämä korostaa kun- tien näkemystä siitä, että radan hyödyt saadaan täysimääräisinä vasta, kun koko ratayhteys on Länsiradan kokonaiskustannusarvio on 1,32 miljardia euroa. Kuntien osuus rahoituksesta on 33 prosenttia ja Suomen valtion osuus 67 prosenttia. 55 valmis. Kuntien 400 miljoonan rahoitusosuus kohdistuu lähemmäs sitä hetkeä, kun rata valmis- tuu ja investoinnin hyödyt toteutuvat. Valtuustot radan varren kunnissa päättävät ratahankkeesta joulukuun puoliväliin mennessä. Marraskuun puolivälissä suurimmat osakaskunnat Espoo ja Turku jo hyväksyivät ratahankkeen. Länsiradan rakentaminen voisi alkaa vuoden 2027 lopulla. Rahoitusmalli ennakkotapaus? Radan varren kunnissa, esimerkiksi Vihdissä ja Lohjalla, on pohdittu uuden junaradan rahoi- tusratkaisun luonnetta. Miksi valtio ei maksa kokonaan uuden rautatieyhteyden rakentamista kuten ennen? Onko kysymyksessä ennakkota- paus? Onko kuntien merkittävä rahoitusosuus kansallisesti merkittävissä infrahankkeissa uusi normaali? Kunnat ovat jo pidemmän aikaa olleet mu- kana isompien infrahankkeiden rahoituksessa sil- loin, kun investoinnista on ollut kunnalle suoraa hyötyä. Eli jos kunta esimerkiksi saa maankäyt- töhyötyjä, valtio haluaa myös kunnan osallistu- van rahoitukseen, sanoo Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola. Länsiradan kuntien rahoitusosuutta, 33 pro- senttia, voidaan verrata esimerkiksi Espoon kaupunkiradan rakentamiseen. Sen rakennus- kustannukset valtio ja Espoon kaupunki jakoivat. Pian rakennettavan Vantaan raitiovaunulinjan rakentamiseen valtio osallistuu Helsingin kau- punginseudun maankäytön, asumisen ja liiken- teen, MAL, yhteistyösopimuksen mukaisesti 30 prosentin maksuosuudella. Raitiolinjan rakennus- kustannuksista 70 prosenttia maksavat yhdessä Vantaan kaupunki ja Helsingin kaupunki. Val- tateiden eritasoliittymissä kuntien maksuosuu- det ovat voineet olla jopa 50 prosentin luokkaa. Lohjan kaupunginjohtaja Petra Ståhl toivoo valtion kantavan rahoitusvastuun isoissa infra- hankkeissa. Nykyinen kehityssuunta ei ole toivottava. Valtio on luonteva isojen infrahankkeiden ra- hoittaja, koska hyödyt leviävät laajasti. Lisää elinvoimaa Länsirata on koettu monissa kunnissa elinvoi- maa lisääväksi hankkeeksi, siksi kunnat ovat olleet valmiina ottamaan merkittävän roolin ra- hoituksessa. Länsiradan toteutuminen luo vahvat edel- lytykset väestötavoitteen saavuttamiselle. Myös paikalliselle elinkeinoelämälle radan rakentami- nen on tärkeä asia sillä se parantaa merkittävästi saavutettavuutta, sanoo Lohjan kaupunginjohta- ja Petra Ståhl. Espoolle radan talousvaikutukset ovat positii- visia erityisesti uusien työpaikkojen luonnin ja raideyhteyden varrelle rakennettavien asuntojen kannalta. Arvion mukaan pelkästään Histan uu- den kaupunginosan maanmyyntitulot kattaisivat Espoon rahoitusosuuden.   Kyseessä on kansallisesti merkittävä hanke, joka on suuri ja pitkäaikainen investointi kaikille Länsiradan kunnille. Vihdissä Länsiradan toteu- tuminen vauhdittaisi kunnan kasvua, mahdol- listaisi asumisen noin 9 000 uudelle asukkaalle, lisäisi työpaikkarakentamista sekä nykyisten kiinteistöjen arvonnousua kunnan liikenneyhte- yksien parantuessa, Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola sanoo. Länsirata on investointi, jonka vaikutusten on arvioitu ulottuvan jopa sadan vuoden pää- hän. Nyt jo Helsinki–Turku-moottoritie täytyy ruuhkista. Länsirata takaisi nopeat, luotettavat ja ympäristöystävälliset liikenneyhteydet. Vihti on sitoutunut hankkeeseen osana kuntastrategi- aa. Länsiradalla on avainasema, kun haluamme luoda Vihtiin lisää kilpailukykyä ja elinvoimaa, Eerola painottaa. Radalla on myös merkittävät taloudelliset vaikutukset koko maan taloudelle. Laskelmien mukaan rakentamisvaihe tuottaa lähes 15 000 henkilötyövuotta, noin 700 miljoonaa euroa palk- katuloja ja satoja miljoonia euroja verotuloja val- tiolle ja kunnille. Pitkällä aikavälillä hankkeen on arvioitu lisäävän Suomen bruttokansantuotetta viidellä-kuudella miljardilla eurolla ja synnyttä- vän useiden miljardien yksityiset investoinnit. n Valtio on luonteva isojen infrahankkeiden rahoittaja, koska hyödyt leviävät laajasti, sanoo Lohjan kaupunginjohtaja Petra Ståhl. 56 Tuuli- ja aurinkovoimalat voivat tuoda yli puolet kiinteistöveroista V iime vuosina rakennetut tuuli- ja au- rinkovoimalat näkyvät monen kunnan kiinteistöverotuotoissa. Vuonna 2025 tuuli- ja aurinkovoimaloista määrät- tiin kiinteistöveroa koko maassa yhteensä 55,5 miljoonaa euroa, mikä on 8,8 miljoonaa euroa, 18,9 prosenttia, enemmän kuin viime vuonna. Tuuli- ja aurinkovoimaloista kertyvän kiin- teistöveron määrä on kasvanut vauhdilla viime vuosien aikana, mutta sen vaikutus koko maan tasolla on edelleen suhteellisen pieni, noin 2,3 prosenttia koko maan kiinteistöverotuotosta. Mo- nessa maakunnassa, esimerkiksi Päijät-Hämeen, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan kunnissa, tuu- li- ja aurinkovoimaloista ei kerry kiinteistö­ veroa juuri lainkaan. Erityisesti Pohjanmaan maakuntien yksittäi- sille kunnille tuuli- ja aurinkovoimalat ovat mer- kittävä tulonlähde. Vuonna 2025 on kaikkiaan 35 kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöveroista on yli 20 prosent- tia. Kymmenessä kunnassa niiden osuus kunnan kiinteistöveroista on yli puolet. Suurin osuus on Lestijärvellä (75,6 prosent- tia kunnan kiinteistöveroista), Pyhäjoella (71,8 prosenttia), Simossa (69,6 prosenttia) sekä Sii- kajoella (69,4 prosenttia). Euromääräisesti eniten tuuli- ja aurinkovoima- loista saatu kiinteistöverotuotto kasvoi Kurikassa (+2,5 miljoonaa euroa), Siikajoella (+1,4 miljoo- naa. euroa) sekä Eurajoella (0,8 mijoonaa euroa. Verotusarvot ennallaan Kiinteistöveroa kerättiin kunnille tänä vuonna yhteensä noin 2,4 miljardia euroa, selviää Vero- hallinnon juuri valmistuneista tilastoista. Kas- vua viime vuoteen oli 16,4 miljoonaa euroa eli 0,7 prosenttia. Kasvuvauhti oli maltillisempaa kuin aikoihin: kiinteistöveron määrä on kasvanut vuotta 2025 hitaammin viimeksi vuonna 1997. Verokertymän maltillista kasvua selittää se, että kiinteistöveron perusteena olevat kiinteistöjen vero- tusarvot ovat pysytelleet edellisvuoden tasolla, sa- noo Verohallinnon ylitarkastaja Jenna Lempiäinen . Myös kiinteistöveroprosenttien kasvu jäi pieneksi. Aiempina vuosina joko verotusarvot tai veropro- sentit ovat kasvaneet reippaammin, Lempiäinen toteaa. Kiinteistöveron kokonaistuotosta vuonna 2025 reilu kolmannes (35,8 prosenttia) tuli Uudella- maalla sijaitsevista kiinteistöistä. Seuraavaksi eni- ten kiinteistöveroa maksuunpantiin Pirkanmaalla (8,4 prosenttia kokonaismäärästä), Varsinais-Suo- messa (7,7 prosenttia) ja Pohjois-Pohjanmaalla (7 prosenttia). Maakuntavertailussa neljän kär- ki on säilynyt ennallaan jo ainakin vuodesta 2014 alkaen. Vähiten kiinteistöveron tuottoa tuli Ahvenan- maalla (0,2 prosenttia), Keski-Pohjanmaalla (1,1 prosenttia) ja Kainuussa (1,2 prosenttia) sijaitse- vista kiinteistöistä. Vaikka Keski-Pohjanmaan osuus kiinteistöve- ron koko potista oli yksi pienimmistä, se kuiten- kin kasvoi maakunnista eniten viime vuodesta (+4,4 prosenttia). Toiseksi eniten kiinteistöveron tuotto kasvoi Etelä-Pohjanmaalla (+3,5). Sekä Keski- että Etelä-Pohjanmaalla kasvu johtui pääosin siitä, että yhdessä kunnassa sijait- sevien tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöverot kasvoivat reippaasti, selittää Jenna Lempiäinen. Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kiinteistövero- tulot kasvoivat 98 prosenttia, mikä johtui lähes kokonaan tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteis- töverojen kasvusta. Etelä-Pohjanmaalla puoles- taan Kurikan kunnan kiinteistöverotulot kasvoivat 38,8 prosenttia. Myös tämä aiheutui lähes koko- naan tuuli- ja aurinkovoimaloista. n Kymmenessä suomalaisessa kunnassa tuuli- ja aurinkovoimalat tuottavat yli 50 prosenttia kiinteistöverotuotoista. Grafiikka: Verohallinto 57 Biokaasun tuotanto voidaan jopa kahdeksankertaistaa Pohjanmaalla P ohjanmaan maakunnissa on merkittävä, mutta alihyödynnetty biokaasupotenti- aali, jonka ottaminen käyttöön nähdään yhtenä avainratkaisuna alueen vihre- ässä siirtymässä. Biokaasun tuotanto voitaisiin jopa kahdeksankertaistaa nykyiseen verrattuna. Vaasan yliopiston, Centria-ammattikorkea- koulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhtei- sen DigiBiogasHubs-tutkimushankkeen tuloksina on syntynyt uusi digitaalinen verkkoalusta ja pro- sessimalli biokaasukeskittymien kehittämiseen. Biokaasulla on merkittävä rooli vihreäs- sä siirtymässä , ei vain energianlähteenä, vaan myös alueellisen yhteistyön ja kiertotalouden mahdollistajana. Digitaaliset työkalut ja yhtei- set toimintamallit tuovat alan toimijat yhteen rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta, sanoo hankkeen projektipäällikkö, tutkijatohtori Kirsi Spoof-Tuomi Vaasan yliopistosta. Marraskuussa päättyvän kaksivuotisen hank- keen tavoitteena on ollut vahvistaa biokaasualan yhteistyötä ja markkinoiden kehittymistä Poh- janmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjan- maan alueilla. Hankkeessa kehitetty uusi alusta kokoaa yhteen käyttöliittymään biokaasualan toimijat: tuottajat, käyttäjät, biomassojen omistajat, logistiikkapalve- lut ja asiantuntijat. Alusta toimii markkinapaikkana ja tiedonvaihdon sekä verkostoitumisen työkalu- na. Alustan käyttöliittymä mahdollistaa muun muassa biomassojen ja biokaasun kaupan, avoi- men keskustelun ja kahdenkeskeisen viestinnän, toimijoiden tarkastelun karttanäkymässä, serti- fikaattien hallinnoinnin sekä tarjouspyynnöt lo- gistiikkapalveluista. Avoin rajapinta mahdollistaa integraatiot myös muiden järjestelmien kanssa. Digitaalinen alusta tarjoaa uuden väylän alan toimijoille kohdata, tehdä yhteistyötä ja kehittää liiketoimintaa. Se tukee alueellista kiertotalout- ta ja vihreää siirtymää tarjoamalla konkreettisia työkaluja kestävän energiajärjestelmän rakenta- miseen. Vaikka DigiBioGasHubs-hanke päättyy, alustalle on jo suunnitteilla jatkokehitystä vauh- dittamaan alan kehitystä. Tuotanto, jakelu ja käyttö Toinen hankkeen keskeinen tulos on vaiheittainen prosessimalli, joka tukee alueellisten biokaasu- keskittymien muodostumista ja kehittämistä. Malli perustuu hankkeessa tehtyyn työhön po- tentiaalisten biokaasuhubien tunnistamiseksi Pohjanmaan maakunnissa, ja se tarjoaa selkeän etenemispolun, jonka avulla alueelliset toimijat voivat suunnitella ja toteuttaa biokaasukeskitty- miä tehokkaasti ja kestävästi. Biokaasuhubi on alueellinen kokonaisuus, jos- sa tuotanto, jakelu ja käyttö keskittyvät. Hank- keessa tarkastelluista keskittymistä Pohjanmaan hubi painottuu nesteytetyn biokaasun (LBG) tuotantoon ja meriliikenteeseen Vaasan seudul- la, Keski-Pohjanmaan hubi teollisuuspuistoon Kokkolassa ja Etelä-Pohjanmaan hubi ruoka- järjestelmään ja maatiloihin. Prosessimalli auttaa tunnistamaan alueen biomassat ja niiden metaanintuottopotentiaalin, määrittämään biokaasun ja mädätysjäännöksen käyttökohteet, arvioimaan investointi- ja käyt- tökustannuksia sekä hahmottamaan tarvittavat luvat, sopimukset ja toimijoiden velvoitteet. Se tu- kee myös yhteisomistusratkaisujen, kuten osuus- kuntien ja energiayhteisöjen, rakentamista sekä syöte- ja jakelulogistiikan ja teknologiaratkai- sujen suunnittelua, kuvailee lehtori Juha Tiai- nen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Mallin avulla voidaan rakentaa kilpailuky- kyinen ja kannattava biokaasuekosysteemi, joka hyödyntää alueellisia resursseja ja osaamista sekä edistää maakuntarajat ylittävää yhteistyötä bio- kaasuliiketoiminnan kehittämisessä. n Selvityksen mukaan Pohjanmaalla on merkittävä potentiaali biokaasun tuottamiseen ja käyttämiseen. 58 n Kiinteistöalan uutisia Kuopioon valtiolle 8000 neliön uudet tilat   Kauppakeskus Itikselle tunnustusta palvelukonseptin uudistamisesta Vuoden 2025 Kauppakeskusteko-kil- pailun voittajat ovat Itis, Jumbo ja Col- liers. Vuosittain järjestettävä kilpailu palkitsee tekoja, jotka kehittävät ja edistävät kauppakeskusten toimintaa. Tämän vuoden voittajateot ja kunnia- maininnat osoittavat, kuinka kaup- pakeskukset uudistuvat, vastaavat asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja nostavat esiin yhteiskunnallisia aiheita.  Tänä vuonna kilpailussa näkyi sel- västi, kuinka kauppakeskukset panos- tavat kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, kommentoi tuomariston puheenjohtaja, Manager, Expansion & Concept, Essi Miikkulainen Fazerilta. Kauppakeskus Itis on uudistanut pal- velukonseptinsa perusteellisesti. Tämä uudistus veikin kauppakeskuksen voit- toon uusien palveluiden ja asiakasko- kemuksen kehittämisen kategoriassa. Tuomariston mukaan Itiksen konsep- tiuudistus on hyvä esimerkki siitä, miten kauppakeskus voi huomioida ympäris- tönsä ja sen rakenteelliset muutokset ja tehdä näistä vahvuutensa. Kauppakes- kus Itis toimiikin nyt aidosti kulttuu- rien kohtaamispaikkana. Muutoksessa on selkeästi mietitty, mitä asiakkaat tarvitsevat, ja sen perusteella kehitetty palvelu- ja liikevalikoimaa. Uudistuk- sen myötä kävijämäärät kasvoivat kes- kimäärin 13 prosenttia kuukaudessa. Kauppakeskus Itis vei ykkössijan myös markkinointi ja viestintä -kate- goriassa näyttävällä ITIS 40 vuottaThe Launch -kampanjallaan. Kolmiportainen kampanja yhdisti Itiksen pitkän historian ja laajan konseptiuudistuksen. Uusien palveluiden ja asiakasko- kemuksen kehittämisen kategoriassa jaettiin myös kunniamaininta Kaup- pakeskus Myllylle. Myllyn Akatemia tarjoaa vuokralaisille esimerkiksi live- koulutuksia, turvallisuuskoulutusta ver- kossa, Mystery Shoppaus -tutkimuksia ja mentorointiohjelmia. Teko on oiva osoitus kauppakeskus- ja bisneseko- systeemin johtamisesta ja tuomaristo kannustaa myös muita kauppakeskuk- sia vastaavanlaisiin toimintamalleihin.   Voittajaksi kategoriassa valittiin Jumbo, jonka Suomen suurin vastuul- lisuuskerroin osoittaa, miten vastuulli- suus voi olla koko kauppakeskuksen ja sen lähitoimijoiden yhteinen tehtävä. Jumbo toimii sekä tekijänä että mah- dollistajana: osa työstä tehdään itse, mutta myös liikkeiden, asiakkaiden ja lähialueiden yhteisöjen kanssa tehdään yhteistyötä vastuullisten valintojen mah- dollistamiseksi. Kallanrannan kiinteistössä on lasitettu valoaula. Kuva: Senaatti-kiinteistöt Kun lapsille annetaan tilaa leikkiä ja heidät otetaan mukaan taloyhtiön ar- keen, vahvistuvat sekä yhteishenki että asumisviihtyvyys. Taloyhtiön piha on par- haimmillaan eri-ikäisten asukkaiden koh- taamispaikka, joka tukee yhteisöllisyyttä. Lapsiystävällinen ja monimuotoi- nen taloyhtiö ei ole vain lasten etu, se on kaikkien asukkaiden yhteinen etu, koros- taa Isännöintiliiton vanhempi lakiasian- tuntija Kristel Pynnönen Andersson.Siinä missä lapsille monesti sano- taan taloyhtiössä, että ”ei saa potkia pal- loa, ei saa metelöidä, ei saa juosta jne.”, niin mitä jos sanotaankin, että hei, sovi- taan yhdessä pelisäännöt ja käydään yh- dessä läpi, mitä kaikkea kivaa taloyhtiön pihalla voi tehdä ja keksitään yhdessä hyviä leikkejä. Kaiken ei tarvitse tieten- kään olla sallittua, mutta ei myöskään kiellettyä, sanoo Pynnönen Andersson. Hänen mukaansa kielloista tulee heti sellainen kuva, että miten taloyhtiössä suhtaudutaan lapsiin. Me aikuiset tykkäämme säännöistä ja hiljaisuudesta, mutta lapsen näkökulmasta se on usein tylsää ja turhaa. Lasten äänet, leikit ja toiminta kuuluvat normaaliin elä- mään ja se tuo usein myös ihan kaivattua elämää taloyhtiöön. Voin rehellisesti sa- noa, että jos kesällä ikkunani olisi auki ja kuulisin sieltä lasten leikkimistä ja naurua, niin toisi se itsellekin hyvää mieltä työn- teon keskelle, Pynnönen Andersson lisää. Taloyhtiön piha on parhaimmillaan eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaik- ka, joka tukee yhteisöllisyyttä. Viihtyisä ympäristö niin lapsille kuin aikuisillekin, lisää asumisviihtyisyyttä. Kun pihalla on hyvin suunniteltu ja monen ikäisiä lapsia kiinnostava leikkipaikka, lapset viihtyvät ja keksivät hyviä leikkejä. K uopion Kallanrannan ja Halli- tuskadun kiinteistöihin toteu- tetaan uusi yhteinen työympä- ristö valtion toimijoille sekä Suomi-piste. Hankkeen rakennustyöt alkavat huhtikuussa 2026 ja valmistu- vat vaiheittain vuoden 2027 loppuun mennessä.  Kuopion Kallanranta 11 ja enti- nen Lääninhallituksen talo osoitteessa Hallitus­ katu 14 muodostavat uuden val- tion toimijoiden yhteisen työympäristön ja Suomi-pisteen, jossa kansalaiset voivat asioida useiden viranomaisten kanssa sa- man katon alla. Hankkeen myötä Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Lupa- ja val- vontavirasto (LVV), Maanmittauslaitos (MML), Oikeuspalveluvirasto Edunval- vonta (OPV) ja Verohallinto tarjoavat palveluitaan Suomi-pisteessä helmikuus- ta 2027 alkaen. Kallanranta 11:een to- teutetaan Suomi-piste etäpalveluineen ja kokouskeskus. Nykyinen asiakaspalvelu on koko rakentamisen ajan toiminnassa väistötiloissa ensimmäisessä kerroksessa. Hankkeen laajuus on noin 8 000 ne- liömetriä, ja muutos koskee yhteensä 785 valtion työntekijää. Hankkeen kustannus- arvio on 6,3 miljoonaa euroa, sisältäen kalusteet ja tekniset laitteet. Hankkeen myötä Valtion tilakustannukset alenevat arviolta 2,1 miljoonaa euroa vuodessa, kun palveluja ja tiloja keskitetään ny- kyistä tehokkaammin. Lapset tuovat eloa taloyhtiöön 59 Helsinki aloittaa Hakaniemen rannan peruskorjauksen Havainnekuva John Stenbergin rannasta Hakaniemen torin suuntaan peruskorjauksen jälkeen. Havainnekuva: Ramboll Helsingin kaupunki aloittaa John Stenbergin rannan peruskorjauksen ja uusien ranta-alueiden esirakentami- sen Hakaniemessä.  Hakaniemenran- nan uudet katualueet Signe Branderin terassi ja Signe Branderin kuja ra- kennetaan valmiiksi myöhemmin eli 2020- ja 2030-lukujen vaihteessa. Uu- det katualueet sekä asuintalojen ja hotellin tontit tulevat suurelta osin mereen täytettävälle alueelle. Hotelli Hiltonin edustalla Silta- saaressa sijaitseva John Stenbergin ranta -niminen katu peruskorjataan, kadun alaista kunnallistekniikkaa sa- neerataan ja rantamuurit uusitaan. Pyöräilyn pääreitti siirtyy rannasta korttelin toiselle puolelle Siltasaa- renkadulle uusille yksisuuntaisille pyöräteille. John Stenbergin rannas- sa on remontin jälkeen mahdollista pyöräillä ajoradalla. Katupuut uusitaan ja uusi puurivi tulee ajoradan reunaan. Rantaan ra- kennetaan aikaisempaa viihtyisämpi kävelyn ja oleskelun alue, jonne tulee nykyistä reippaasti enemmän penk- kejä istuskelua varten. Kadut nimetty on nimetty valoku- vaajan ja koneinsinöörin mukaan. Va- lokuvaaja Signe Brander (1869–1942) ansioitui Helsingin muinaismuisto- lautakunnan valokuvaajana vuosina 1907–1913. Brander on ottanut useita valokuvia nykyisestä Hakaniemen- rannasta Siltavuorensalmen yli Kruu- nunhakaan ja kuvannut paljon myös Pitkänsillan pohjoispuoleista elämä. Koneinsinööri ja teollisuusneuvos John Stenberg (1841–1886) rakensi vuonna 1882 Siltasaareen kaakkois- osaan konetehtaan ja valimon. Ko- netehdas oli Suomen ensimmäinen erikoiskoneiden ja -koneosien val- mistaja.  Taloyhtiö voi maksaa tehomaksua tietämättään ja aivan turhaan Sähkönsiirron tehomaksut ovat pu- hututtaneet taloyhtiöissä pitkin vuotta. Hämmennystä ei auta se, että määräy- tymisperusteet ovat monimutkaisia, ja eri verkkoyhtiöiden käytännöt vaihtele- vat merkittävästi, jolloin kokonaisuus on usein vaikeasti hahmotettava. Moni taloyhtiö myös maksaa teho- maksua tietämättään, ilman että sen säh- könkulutus edellyttäisi maksua. Syynä saattaa olla, että kiinteistön sähkömitta- rin etuvaroke on mitoitettu varmuuden vuoksi liian suureksi.Isännöintiliiton Putkiremontti­ barometrin mukaan yli kolmannes isännöitsijöistä hallinnoi taloyhtiöitä, joissa tehomaksu on käytössä. Monis- sa näistä tehomaksut ovat nostaneet kiinteistösähkön kokonaiskustannuksia merkittävästi, toteaa tutkimuspäällik- kö Olli Rekonen. Tehomaksu on osa sähkönsiirron hinnoittelua, jolla pyritään tasaamaan kulutushuippuja. Sitä peritään, jos kiin- teistössä tarvitaan paljon sähkötehoa yhtä aikaa. Tehomaksu tulee usein mak- settavaksi, jos mittarin etuvaroke on yli 363 ampeeria. Myös siinä tapauksessa, vaikka kiinteistön sähkönkulutus olisi pienempää. Isännöitsijä 2025 -palkinnon voitta- nut isännöitsijä Jonna Kärki Karelian Kiinteistötili Oy:stä, on törmännyt työs- sään tehomaksuihin.Tärkeintä on tietää, mistä makse- taan. Haluan kannustaa tarkistamaan, onko taloyhtiön järjestelmät tarpeeseen nähden linjassaan, eikä makseta tietä- mättä turhasta, Kärki huomauttaa.Tämä tarkistus voi tuoda taloyh- tiölle huomattavia säästöjä ilman suuria investointeja, Kärki lisää. Jos varoke on tarpeettoman iso, talo- yhtiö voi joutua maksamaan korkeampia siirtomaksuja, vaikka sen huipputeho ei koskaan ylittäisi yleissiirron sallimaa ra- jaa. Taloyhtiön tai isännöitsijän on hyvä tarkistaa, onko tehomaksulle todellista tarvetta, sillä osassa taloyhtiöitä maksu voi olla täysin turha. Juuri näin oli käynyt Kärjen isännöi- mässä taloyhtiössä.Huomasin asian sähkölaskusta, jos- sa perusmaksu oli muita taloyhtiöitä sel- västi suurempi. Ihmettelin, miksi tämän taloyhtiön sähkönsiirrossa oli mukana tehomaksu. Verkkopalvelun avulla pys- tyin toteamaan, että näin suurta kulu- tusta taloyhtiössä ei ollut, jonka jälkeen pyysimme sähkömiehen toteuttamaan sulakekoon muutoksen keskukseen. Li- säksi sähkösopimustyyppi vaihdettiin. Laskin, että taloyhtiö oli ehtinyt vuosien saatossa maksaman kymmeniä tuhansia euroja tehomaksua turhaan, nyt muu- toksen jälkeen neljän vuoden aikana taloyhtiö on säästänyt 300 euroa mak- saneilla muutostöillä noin 8300 euroa, Kärki kertoo. Muutostyö maksaa tyypillisesti 600800 euroa, mutta säästö voi olla useita satoja euroja vuodessa, joten investoin- ti maksaa yleensä itsensä nopeasti ta- kaisin. 60 Helsingin keskustassa sijaitseva kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus Pohjoisesplanadi 37 Vuoden Teräsrakenne Yli 180-vuotiaan arvokiinteistön historiallisen sisäpihan tyylikäs peruskorjaus ja kattaminen kaupunkitilaksi orgaanisin muodoin kannatetulla ja 3D-mallinnuksen pohjalta huippumodernisti työstetyllä lasikatolla toivat Pohjoisesplanadi 37:lle Vuoden Teräsrakenne 2025 -palkinnon. P ohjoisesplanadi 37 on kulttuurihistorial- lisesti merkittävä rakennus, joka kuuluu Museoviraston määrittämään valtakun- nallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Esplanadi–Bulevardi Hel- singin keskustassa. JKMM Arkkitehtien suun- nittelemassa peruskorjauksessa yli 180-vuotiaan arvokiinteistön sisäpiha katettiin viihtyisäksi sisätilaksi orgaanisin muodoin siroilla teräsra- kenteilla kannatetulla lasikatolla. Gaselli-kortteliin uutta kiinnostavaa kaupun- kitilaa luova, lasikatolla katettu Jardin-sisäpiha avautui yleisölle heinäkuun alussa. Rakennuk- sen vanhimman osan kaksikerroksisen empire- rakennuksen suunnitteli Carl Ludvig Engelin poika Carl Alexander Engel, ja nykyisin seit- semänkerroksisen toimisto- ja liikekiinteistön historialliset kerrostumat luovat hienon vuo- ropuhelun ja kontrastin JKMM:n suunnitte- leman siron ja muotokieleltään orgaanisen teräsrakenteen kannattaman lasikaton kanssa. Vuoden Teräsrakenteen valitsi palkintolauta- kunta, jonka puheenjohtajana toimi arkkiteh- ti SAFA Tuomas Kivinen. Palkintolautakunta ihastui rakennuksen sisäpihan kattamisessa hyö- dynnettyihin oivaltaviin teräsrakenneratkaisuihin. Uusi lisäys muodostaa arvokkaan ajallisen kerrostuman entuudestaan vaiherikkaaseen ra- kennuskokonaisuuteen. Rakenne parantaa sekä rakennuksen toiminnallisuutta että esteettisyyt- tä, ja sen monimutkainen orgaaninen geometria luo voimakkaan kontrastin vanhan rakennuksen arkkitehtuurin kanssa. Konsepti ratkaisee vanhan sisäpihan polvei- levien rajojen aiheuttaman haasteen sekä geo- metrian että rakenteen toimivuuden suhteen toimimalla orgaanisena muodonantajana. Uuden ja vanhan esteettiseen kontrastiin perustuva muo- tokieli sekä kulku sisäpihalle palkitsevat kävijän rakenteellisella ja esteettisellä spektaakkelilla, tii- vistää Kivinen Rusanen Arkkitehdit Oy:n Tuomas Kivinen, joka sai vuonna 2024 Vuoden Teräsra- kenne -palkinnon Vuosaaren biolämpölaitoksesta. Pintakäsittely ja väritys ovat lämpimiä ja ar- vokkaita, ja värimaailma yhdistyy saumatto- masti vanhojen rakennusten lämpimiin sävyihin. Rakenne muistuttaa luonnon rakenteita ja siitä syntyy mielikuva jopa biomimeettisestä suunnit- telusta. Kokonaisuus on innovatiivinen ja täyttää kestävän kehityksen vaatimukset, sillä teräksen käyttö ja rakenteen optimointi ovat huippuun- sa vietyjä, Tuomas Kivinen jatkaa palkitsemis­ perusteista. Elävää muotokieltä ja tarkkaa lasertyöstöä Pohjoisesplanadi 37 on Vuoden Teräsrakenne 2025. Palkintolautakunta ihastui rakennuksen sisäpihan kattamisessa hyödynnettyihin oivaltaviin teräsrakenneratkaisuihin. Kuva: Mika Huisman 61 Merkittäviä tilamuutoksia Laadukkaan peruskorjauksen yhteydessä alimpiin kerroksiin toteutettiin merkittäviä tilamuutoksia, joihin sijoitetaan pääosin ravintolatoimintaa ja liiketilaa. Rakennuksen keskellä olevan sisäpi- han muodonmuutos on hyvin keskeinen. Entinen pysäköintialue on muutettu veistoksellisen lasi- katon alla sijaitsevaksi lämpimäksi sisätilaksi. Neljän suurikokoisen, luonnonmuodoista inspi- roituneen teräsristikkopilarin kannattelema lasi- kate luo keveän vastapainon jykeville kiviseinille. Huolellisella korjaus- ja täydennysrakentami- sella parannettiin arvorakennuksen toiminnal- lisuutta ja houkuttelevuutta huippusijainnilla. Projektin alusta tiedettiin, että kyseessä on geometrisesti vaikea hanke, jossa geomet- rian toteutus, uniikkien osien paljous, työs- töjen määrä, sekä luonteeltaan kokeellinen toteutus vaatii kehittynyttä lähestymistapaa suunnitteluun. Lisäksi vanhanaikaiset mallin- nusohjelmat eivät pystyneet kohteen vaatimaan geometriseen tarkkuuteen tai joustavuuteen työnkuluissa, joten projektin teräsrungon ja la- situkien osuus toteutettiin laskennallisen suun- nittelun menetelmin Rhino-ohjelman pohjalta. Myös kaikki projektin valmistustiedostot sekä kasaus-, ja asennusdokumentit luotiin pääosin ohjelmallisesti. Ramboll teki rungon valmistuksen ja asen- nuksen suunnittelua tiiviissä yhteistyössä lasikat- teen ja teräsrakenteen urakoineen Teräselementin asiantuntijoiden kanssa. Suunnittelussa kehitettiin myös erilaisia ratkaisuja rakenteen toteutukseen mittatarkasti. Kaikista sauvoista ja asennus- tuista luotiin 3D-tiedostot, joista taas muodos- tettiin CAM-tiedostot laserleikkuria varten. Teräsrungon päälle asennetun alumiinisen la- situkijärjestelmän osien muotoilu ja työstöt mallinnettiin myös ohjelmallisesti. Yhteistyös- sä Teräselementin kanssa kehitettiin apuväli­ neitä rungon kokoonpanoa varten, jotka oli mahdollista suunnitella kustannustehokkaas- ti laskennallisten suunnittelumenetelmien an- siosta. Näin voitiin muodostaa myös sauvoista vaadittu 3D-ristikkomuoto erittäin tarkasti. Asennuslohkot esikasattiin teräspajalla ja kul- jetettiin lohkoina työmaalle. Maahan ulottu- vien pystylohkojen kasausta varten kehitettiin sapluunat, joihin tehtiin reiät ja sauvatunnukset laserleikkurilla tarkan kasauksen mahdollista- miseksi. Työmaa-asennusta varten rungosta oli myös työmaakoordinaattipisteet, joilla lohko- jen asemointia varmistettiin asennuksen aikana. Kunniamaininta Ouluun Vuoden Teräsrakenne -kilpailun tuomaristo päät- ti antaa myös kunniamaininnan Oulun Tuiran ja Hietasaaren yhdistävälle Hartaansillalle. Kävelyn ja pyöräilyn yhdistävä kaksijänteinen, 85 + 85 met- riä, teräksinen kaarisilta yhdistää alueen vastak- kaiset rannat toisiinsa vaalien paikan luontoarvoja. Sillan kansi ja sillä kulkeva kevyen liikenteen väylä kaartelee hienovaraisesti S-muodossa tar- joten vaihtelevia näkymiä ja sillan kaari muo- dostaa porttimaisen aiheen Hartaanrannan ja Vaakunakylän välille. Paikalleen sijoitettu maamerkki toimii uuden kaupunginosan symbolina, tarjoten kaupunkilai- sille mahdollisuuden tarkkailla ympäristöään ja nauttia jokimaisemasta. Suunnitteluprosessissa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen luon- nonympäristön herkkyyteen. Muoto ja rakenne yhdistyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi; sil- lan muotokielessä korostuu rakenteellinen toi- mintaperiaate, samalla kun kokonaisuus edustaa korkeatasoista veistoksellisuutta. Luovat suunnitteluratkaisut varmistavat sen, ettei rakenne dominoi maisemaa liiallisesti. Inf- rastruktuuri tukee kaupungin tavoitteita uuden kaupunginosan näkyväksi tekemisessä sekä mah- dollistaa kevyen liikenteen sujuvan kulun. Silta täyttää kansainvälisen tason vaatimukset kevyen liikenteen rakenteena, palkintolautakunta perus- telee Hartaansillan saamaa kunniamainintaa. n Oulun Tuiran ja Hietasaaren yhdistävä Hartaansilta palkittiin kunniamaininnalle. Teräksinen kaarisilta yhdistää alueen vastakkaiset rannat toisiinsa vaalien paikan luontoarvoja. Kuva: Pontek Oy 62 Joensuulainen Jarmo Hämäläinen Vuoden Rakennusmestari 2025 R akennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n asiantuntijaraati valitsi joen- suulaisen Jarmo Hämäläisen Vuoden Rakennusmestariksi 2025. Valinta jul- kistettiin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n liittokokouksessa Tampereella mar- raskuun puolivälissä. Hämäläinen on ansioitunut puurakentamisen osaaja ja mentori. Palkintoraadin mielestä rakennusinsinööri Jar- mo Hämäläisen ura, osaaminen ja vaikuttavuus tekevät hänestä erinomaisen esimerkin suoma- laisesta rakennusalan ammattilaisesta. Hämäläisellä on useamman vuosikymmenen kokemus rakennusalalta. Hän on toiminut muun muassa vastaavana mestarina, työpäällikkönä ja toimitusjohtajana. Hämäläisen johdolla Ra- kennustoimisto Eero Reijonen Oy on kasvanut merkittäväksi toimijaksi erityisesti projektinjoh- tourakoinnissa ja puurakentamisessa. Puuraken- taminen onkin Jarmo Hämäläisen erikoisalaa. Se on vaativaa ja millintarkkaa työtä, joka vaatii paljon suunnittelua, hän korostaa. Hämäläinen on toiminut keskeisessä roolissa valtakunnallisesti palkitussa puurakennushank- keessa: Joensuun Lighthousessa (Suomen Puu- palkinto ja RIL-palkinto 2019). Hänet tunnetaan myös nuorten mestareiden mentoroinnista. Olin itse jo hyvin nuorena vastaavana mes- tarina vaativissa kohteissa, ja sain silloin hyvää tukea kokeneemmilta ammattilaisilta. Haluan nyt tukea nuoria, jotka ovat samassa tilanteessa. Pitkään RKL:n toiminnassa mukana ollut Hä- mäläinen suosittelee nuorille verkostoitumista. Sitä kautta olen saanut ystäviä ja työtarjouk­ siakin. Rakentamisessa tärkeintä on Hämäläisen mie- lestä laatu, turvallisuus ja järkevät kustannukset. Tekoäly tulee muuttamaan alaa paljon, ja kehitystä ei kannata vastustaa. Ne pärjäävät, jot- ka osaavat olla kehityksessä järkevästi mukana. Toisaalta tekoäly ei voi korvata esimerkiksi pe- rinteisiä timpurin töitä. Hämäläinen on aktiivisesti osallistunut RKL:n järjestötoimintaan liittohallituksessa ja yhdis- tyksen puheenjohtajana. Hänelle on myönnetty RKL:n kultainen ansiomerkki. Vuoden Rakennusmestari -palkintoa on jaet- tu vuodesta 1971. Palkintoraatiin kuului RKL:n edustajien lisäksi edustajat RIA:sta, RIL:istä, SAFA:sta, Rakennusmestarien Säätiöstä ja Ym- päristöministeriöstä. Vuoden Nuoreksi Rakennusinsinööriksi va- littiin keravalainen Henna Ikäläinen . Palkin- toraadin mielestä Ikäläinen on ansioitunut nuori osaaja, joka yhdistää vahvan akateemisen suori- tustason, kansainvälisen näkemyksen ja aktiivi- sen järjestötoiminnan. Tämä palkinto on hyvin kannustava. Haluan olla tulevaisuudessa rakennusalan johtotehtävissä ja vaikuttaa alan kehitykseen, Ikäläinen kertoo.