Suomessa sattuu vuosittain lähes 40 000 korvattavaa vesi- ja vuotovahinkoa, eli yli sata vahinkoa päivässä. Korvauksia niistä maksetaan yhteensä noin 160 miljoonaa euroa. Kodeissa tapahtuvien vesivahinkojen yleisin yksittäinen aiheuttaja on astianpesukone.
Yksinkertaisin tapa pienentää siihen liittyvää riskiä on sulkea astianpesukoneen vesihana aina, kun konetta ei käytetä. Erityisen tärkeää on huolehtia hanan sulkemisesta lomalle lähtiessä, jolloin koti voi olla päiviä tai jopa viikkoja tyhjillään. Jos vuoto alkaa asukkaan poissa ollessa, ehtii vettä pahimmillaan valua rakenteisiin pitkään ennen vahingon havaitsemista, mikä voi moninkertaistaa sekä vauriot että korjauskustannukset.
Ennen korjaus- ja korvausvaiheeseen pääsyä vahingon laajuus tulee kartoittaa huolellisesti. Kosteuskartoitusten merkitys ulottuu yksittäisistä asukkaista kokonaisiin taloyhtiöihin. Täsmällinen, osaavan ammattilaisen toteuttama kartoitus ratkaisee, jääkö vahinko rajatuksi ja nopeasti korjattavaksi vai paisuuko se kalliiksi ja pitkäkestoiseksi remontiksi.
– Raportin laatu on käytännössä koko vahinkoprosessin perusta. Sen pohjalta tehdään korvauspäätökset, korjaussuunnitelmat ja kustannuslaskelmat, sanoo Hannu Kärki Polygon Finland Oy:stä. Hänen mukaansa puutteellinen kartoitus tulee todennäköisesti aiheuttamaan aikaa vieviä lisätutkimuksia ja voi myös johtaa virheellisiin, joko ali- tai ylimitoitettuihin johtopäätöksiin.
Kosteuskartoituksen tehtävä ei ole ainoastaan todeta, että rakenteet ovat kastuneet. Oleellista on selvittää vahingon syy, laajuus ja oikeat toimenpiteet. Rakenteiden kastuminen ei automaattisesti tarkoita niiden vaurioitumista; väärä tulkinta voi johtaa jopa täysin turhiin purkutöihin tai toisaalta riittämättömiin korjauksiin.
Kartoitusten yhdenmukaisuus
Vakuutusalan näkökulmasta keskeistä on kartoitusten yhdenmukaisuus.
– Näitä tapauksia on niin paljon, että prosessin on toimittava sujuvasti. Raporttien täytyy olla vertailukelpoisia ja riittävän selkeitä, toteaa Jussi Hämäläinen LähiTapiolasta. Hän lisää epäselvien raporttien niin ikään hidastavan korvauskäsittelyä ja lisäävän virheiden riskiä.
Taloudellisten vaikutusten lisäksi kyse on myös terveydestä. Vesivahingot ja niihin liittyvät kosteusvauriot voivat pahimmillaan johtaa sisäilmaongelmiin, joiden korjaaminen on huomattavasti alkuperäistä vahinkoa kalliimpaa.
Rakennuskannan ikääntyessä ja sääntelyn tiukentuessa kartoitusten osaamisvaatimukset kasvavat. Asiantuntijat korostavat rakennusfysiikan tuntemusta, mittausmenetelmien hallintaa ja kykyä erottaa kastuminen varsinaisesta vaurioitumisesta.
Rakennustieto Oy on julkaissut uuden RT-ohjekortin kartoitusten tueksi. Se muun muassa määrittelee hyvän kosteuskartoitustavan vesivahinkotilanteissa ja sillä niin ikään tähdätään käytäntöjen yhtenäistämiseen ja vahinkoprosessien sujuvoittamiseen.
